"Äiti ei nyt ole joulu" mietti poikani tuossa yksi päivä. Kysyessäni miksi näin, sain vastaukseksi: "koska ei ole lunta".
Kerroinpa pojalleni pienen tarinan:
" olipa kerran pieni poika nimeltä Jami. Jami oli vasta yksi vuotias ja toinen joulu kolkutteli ovelle (Pientä naurua äitin höpinöille). Tontut alkoivat jo kurkkimaan ikkunoista katsoakseen oliko Jami kiltti näin joulun alla. Kalenterin luukkuja oltiin availtu moni, mutta pulkkamäkeen ei oltu päästy (kikattelua). Pienelle Jami pojalle tämä oli hyvä asia, koska isot talvikengät olisivat vain hidastaneet tahtia, kun tuo pystyssä pysyminen oli vielä hieman haasteellista. Joka aamu kurkittiin ikkunasta, joko se lumi tuli. Mutta silti aina päiväkotiin lähtiessä puettiin nuo inhottavat kurahousut jalkaan, välillä kiltisti, välillä tapellen (naurun purskahdus). Saapui sitten vihdoin aamu, jolloin pukki valmistautui suureen urakkaan ja taas kun ikkunalle kiiruhdettiin, oli näky mitä ihanin. Pienen Jami pojan silmät suurenivat ja iloisesti kiljahdit: "LUNTA!" Näin päästiin joulun viettoon lumisessa maisemassa."
"Äiti höpöttää, iha tyhmä talvi!"
Eipä tuon tyhjentävämpää vastausta voi saada... Tarinahan on kyllä aivan tosi ja siksi luotan vielä siihen, että aattona meillä narahtelee lumi jalkojen alla. Ja jos ei, niin mitenkäs se pukki pääsee meillä käymään?
Onneksi olen ollut ahkera pukin apulainen ja seuraava lahja valmistui eilen illalla.
Nämä pitsi kuviolla tehdyt villasukat on tehty kuulkaas kerrankin ihan ohjeen mukaan.
Tosin ohjeessahan varpaat on paljaana, mutta minä tein ihan umpinaiset, aidot ja oikeat villasukat.
Kuvio olikin ihmeen helppo tehdä ja pidempään neuloeassa alkoi rivit muistamaan jo ulkoa.
Hyllystäni löytyi muutama kerä ihanan pehmeää alpakkaa.
Pienemmät puikot, muutama silmukka taakse enemmän ja lanka sopi täydellisesti ohjeeseen.
Kiitos muutaman vapaa päivän, aletaan olla valmisteluissa jo voiton puolella...
Jokohan sitä kaivais joulukoristeet kaapista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
mitäs tykkäät?