maanantai 30. marraskuuta 2015

JOULUKALENTERI: Laskenta alkakoon!

Huomenna se alkaa, laskenta!
"Monta yötä jouluun on?" On kysymys joka tulee kuulumaan joka ikinen aamu, ja sitten lasketaan... Pienempi ei varmasti tiedä mitä odottaa, mutta odottaa herkeämättä jotakin, jotakin mistä isoveli intoilee. Isompi laskee öitä, ei päiviä. Ja onhan se totta, päivä alkaa aina, kun herätään ja päättyy, kun mennään nukkumaan. Ja niitä öitä lasketaan nyt jokainen aamu aattoon asti!

Laskemisen helpottamiseksi, tein lapsille yhteisen joulukalenterin.


"Milloinka kalenterilla saa käydä?" 


Pääsimme pojan kanssa yhteistuumin, molempia tyydyttävään sopimukseen.

- Kun aamupala on reippaasti syöty.


"Kumpi saa ottaa ensin?"

- isoveli aloittaa, mutta siitä eteenpäin sisko saa ottaa ensin joka toinen päivä.

"Höh, selvä."


Jotta öiden laskeminen ei alkaisi jokainen aamu numerosta yksi. On numerot kiinnitetty kaksipuoleisella teipillä. 
Kun aatto on laskemalla saavutettu, poistetaan numero kalenterista ja aloitetaan seuraavan aamun odotus.


Mutta mikä voisikaan olla lapselle tärkeämpää, kuin joka aamuinen laskenta ja kalenterista löytyvä herkku?

Kirje joulupukille!

Kirjettä korvatunturille tehtiin useampi viikko. Odotettiin postin tuovan lelukuvastoja, mietittiin mitä on halunnut jo pidemmän aikaa ja lopuksi keksimällä keksittiin...



Ja mikä ihaninta. Kirje tuli osoittaa tontuille, koska nehän ne työt tekee.

Ja sinne lähti... Saas nähdä mihin ihmeisiin pukki tänä jouluna pystyykään.


Ja ettei tämä joka aamuinen laskeminen menisi omalta kohalta aivan hukkaan. Haastan itseni tekemään joka päivä jotakin joulua varten.
Huomisesta lähtien siis, JOULUKALENTERI alkaa. 

tiistai 24. marraskuuta 2015

NELJÄ TUUBI HUIVIA; ISKI TYLSYYS

Tylsyys tai vaan tekemisen ilo... Molemmat on oikein hyviä syitä istua alas  ja saada aikaiseksi jotakin.

Tänään iski se tylsyys,,, ajatuksissa oli maalata makuuhuoneemme seinä, mutta flunssainen olo antoi hyvän syyn istua sohvalla... Ja sitten kun on tämmöinen... Mikä se nyt on, kun ei osaa olla tekemättä mitään? (Joskus joku sanoin nätisti puuhastelijaksi, niin mennään sillä). Eli siis puuhastelin saman aikaisesti, kun istuin sohvalla. Paketoin jo ostettuja/valmiita joululahjoja! Jee! 

Ja tuossa viime perjantaina töistä tullessa iski tuo pahamaineinen "tylsyys". 
Siksi päätin taas istua tuohon ihanaiselle sohvalle ja puuhastella hieman...
Vasta opittu taito käyttää omia käsiä "puikkoina", on nyt todettu hyväksi tavaksi saada valmista ja todella nopeasti. Näin joulun alla, kun noita "pieniä" ja aikaa vieviä töitä on usempi odottamassa valmistumistaan, on mukavaa saada valmistakin esiteltävää.


Neljä huivia, kaikki eri langoilla. Kaksi aikuiseen käyttöön ja kaksi pienemmille tytöille. Yllätys yllätys, pienten tyttöjen huiveissa on pinkkiä ja lilaa, harmaan keskellä toki.


Aikuisen kaulalle tuuheutta ja tummempaa väriä.


Ja eiks muute oo hieno huppari? 

Joen tukkutiimistä tilasin tuollaisen hupparin miehelleni isänpäivälahjaksi ja olihan se itsekkin saatava samanlainen. 

Jokos itse oot innostunut paketoimaan?


maanantai 16. marraskuuta 2015

TUUBIHUIVI PUOLESSA TUNNISSA

Jee, tulihan se talvi sieltä... Tai ainakin toivon tätä jo pysyväksi. Kylmäkään ei tunnu enää niin kylmältä ja "valoa" on paljon enemmän. Kolakin on kaivettu varastosta ja ensimmäiset lumityöt tehty.

Täällä netin ihmeellisessä maailmassa (facebookin), kun silloin tällön elämäänsä viettää, löytyy sieltä välillä jotain oikeastikkin mukavaa ja järkevää. Viime viikolla törmäsin videoon, jossa opastettiin tekemään tuubihuivi vain puolessa tunnissa... 


No eihän sitä voi uskoa, jos ei kokeile...

Video oli hyvin selvä ja helppo ymmärtää, joten eikun vaan langat esiin ja menoksi...

Tämä huivihan siis tehdään pelkästään omia käsiä puikkoina käyttäen.
Langan tulee olla paksua ja sitä tarvitaan kaksi kerää, eli yhteensä noin 400g.

Ensimmäisen huivin tekoon meni 45minuuttia... Menköön tuo vartti harjoittelun piikkiin... Ja ehkä siihen, että "loin" käteeni liian monta silmukkaa ja huivista tuli puolet leveämpi, kuin videolla...


No mutta se on paksu ja lämmin!

Toisen huivin tekoon meni oikeasti puoli tuntia! Käytin punaista nalle-lankaa ja ihan ei kerätkään loppuun asti mennyt...

Tässä silmukat luotuina.


Ja sitten vaan kädestä toiseen...



Nalle-langalla huivista ei tullut ihan yhtä muhkea... Ehkäpä pitänee kokeilla vielä muutama huivi eri langoilla.



Meillä on jo laitettu joulutähti ikkunaan ja valot pojan huoneeseen. Onko teille tulossa jo joulu?


sunnuntai 8. marraskuuta 2015

HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ!

Hyvää isänpäivää kaikki mahtavat ja ihanat isät!

Meillä isänpäivää vietettiin jo eilisestä lähtien. Pääsin hemmotelemaan omaa miestäni koko päivän ajan. 

Tänään käytiin vielä isänpäivä lounaalla syömässä tuhdisti ja nyt onkin sitten isin päiväuni aika...

Isät on oikeita sankareita, ainakin kaikki minun tuntemat isät ovat mitä hienoimpia miehiä! Siksipä meillä juhlistetaan isänpäivää sankari teemalla. En tiedä hienompaa ja urheimpaa sankaria kuin batman, siksipä kakkukin on sen mukainen!


Illasta pääsen vielä halaamaan omaa isääni isänpäivän kunniaksi. 


Mahtavaa päivää ja pitäkää huoli iseistänne!

torstai 5. marraskuuta 2015

VILLIS- Lämpöä ja rakkautta

Aamuisinhan on jo hirmu kylmä... Tänäänkin oli pakkasen puolella vielä kymmenen aikaan aamulla.
Kylmä on kyllä muutenkin, flunssan pirulainen on tehnyt tuloaan jo viime perjantaista asti, eikä muutosta näy suuntaan tai toiseen...
Viikonloppu vapaan häämöttäessä pelottaa (huomio siihen, että meillä vapaita viikonloppuja on noin joka kuudes), että juuri siihen pamahtaa se kuume ja kaikki ihanat suunnitelmat voi heittää mäkeen.

Rakas ystävä on viimeisillään raskaana ja haluaisin päästä viemään hänet ulos ja tuulettumaan... Eilen vasta tajusin, että kaikki omat "kiireet" ovat menneet ystävän edelle, eikä yhteistä aikaa järin olla vietetty... Minunhan se pitäisi pitää huoli, että ystäväni pysyy järissään ennen poksahdusta... Ei omasta raskausajasta nyt niin pitkä aika ole, ettäkö ei muistaisi sitä oloa... Viime hetken myllerrykset mielessä, hormoonit pistää kyynelehtimään aivan suotta, aviomies saa hermon partaalle pelkästään sanomalla moi väärällä äänensävyllä tai ilman äänensävyä, täysi roskis saa polkemaan jalkaa ja lause; tuu nyt jo pois sieltä, on ainut mitä haluaisi huutaa ja lujaa. Ja siinä sivussa pyörii vielä toinen lapsi jaloissa joka saa hormooni hirmun itkemään ilosta ja surusta ja kiukusta, sekä nauramaan hysteerisenä samalla, kun pyyhit kyyneleitä hihan suuhun... 

Siispä...

Perjantaina mennään eikä meinata! Mari mä oon aina täällä, siellä, tuolla ja ihan missä haluat ja ihan milloin vain tarvitset!

Mutta siihen villikseen... Mistä lie nimi...

Aloitin tekemään tätä jo vuosi sitten... Sitten se vain hautautui muiden töiden alle, unohtui ja löytyi viime viikolla lankoja kaivellessa...


Lyhythihainen, perus musta villapaita... Ja yllättäin... Perusmallia on pakko hieman piristää... Mutta ihan pienesti vain.


Kavennuksia tehdessä, jätin vasemmasta reunasta kavennukset tekemättä ja "ylimääräisen" osan taittelin laskostukseksi... Suunnitelmissa oli laittaa jokin koru taitteiden kohtaan, mutta mitään sopivaa ei vaan löytynyt. Ehkä lisään sen sitten, kun ja jos sopiva koru löytyy...


Joko itse olet valmistautunut talveen?

maanantai 2. marraskuuta 2015

MUSTAT VILLASUKAT YSTÄVÄLLE

Näitähän alkaa valmistumaan... Ja miksipä ei, kun samaan aikaan työn alla on lähes kymmenen työtä...

Nämä menee joululahjaksi ystävälle, onneksi on edes muutama ystävä, niin pysynee jouluun asti saaja salassa (hih).

Ekaapa kertaa taisin tehdä villasukat nallelangasta. Perussukkaa piristin reikäriveillä, jotka kulkevat keskellä sukkaa varpaista varteen asti.


Sukkia voi pitää pitkävartisina, tai kivasti rypytettynä.



Mutta missä on lumi ja pakkaset?