torstai 31. joulukuuta 2015

HEI RAKKAAT YSTÄVÄT, HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

Aivan uskomattoman hyvää uutta vuotta kaikille! 

Viime vuosi on ollut huikea, niin monella tavalla ja uskomatonta on myös se, että uskon ensi vuoden olevan vieläkin huikeampi jos vain mahdollista.

Olen saanut paljon uusia ystäviä ja ihania tuttavuuksia, joista voi suurella sydämmella pitää kiinni tulevaisuudessakin! Eikä vain uusia ystäviä, mutta myös vanhojen ystävien kanssa olemme saaneet ottaa uusia, hyviä ja välillä isojakin askeleita eteenpäin. Olen myös ilolla huomannut, että ne oikeat ystävät pysyvät luonasi vaikka välillä voisi tuntua päinvastaiselta. 

Olen myös tänä vuonna siirtynyt neiti-tittelistä Rouvaksi, ylpeänä ja täynnä rakkautta! Toivottavasti kaikki muutkin ymmärtävät ja muistavat iloita yhteisestä kasvusta, oli se sitten välillä muutakin kuin ruusuilla tanssimista. 

Olen myös tänä vuonna kerännyt rohkeutta ja itsevarmuutta toteuttaakseni itseäni, muiden mielipiteistä välittämättä. Se on osottautunutkin hieman vaikeammaksi, kuin osasin odottaa, mutta alku tähän on jo tehty. Muutin blogini tyyliä ja olen puhunut enemmän itsestäni, toiveistani ja ajatuksistani. Ehkä vielä joku päivä pääsen puheista ja kirjoituksista tekoihin, mutta annan itselleni vielä hieman aikaa.

Vuosi 2015 alkaa vedellä viimeisiään ja niinkuin monina vuosina ennenkin, nautin vuoden vaihteen työtä tehdessä. Mutta onneksi seuranani on loistavia ihmisiä, varsinkin tiskin samalla puolella!

Tulevasta vuodesta pääsen nauttimaan ystävieni kanssa heti viikonloppuna synttäri juhlien merkeissä, sitä seuraa työkavereiden kanssa yhteinen pikkujoulu. Tulossa on myös muutamat huikeat synttärit, kuten mieheni pyöreät. Vuoteen mahtuu myös ensimmäinen hääpäivä, esikoiseni eskari maailman valloitus ja ihanat kesähäät. Eikä voi unohtaa pientä yhteistä reissua mieheni kanssa ja suunnitelmissa olevaa extreme-run rykäystä syksyllä.

Näihin tunnelmiin, hyvää uutta vuotta 2016, olkaa varovaisia ja muistakaa pitää pystävistä ja kasseista huolta!




maanantai 21. joulukuuta 2015

JOULUKALENTERI PÄIVÄ 21: Joulupuu allergiako

Eilen illalla nostettiin kuusi ulkoa lämmittelemään kylpyhuoneen puolelle. Pussi irti ja sormet ristissä toivoin kaunista kuusta. Puu jalalleen ja suihku päälle. Hiano on! Ai että!


No tänään aamulla päätin sitten siirtää kuuseen kylpyhuoneesta kuuselle varattuun paikkaan ja sainhan minä sen sinne siirrettyäkin. Siirtelyn jälkeen, kun siinä sitten imuroin irronneita havunneulasia lattialta, alkoi ylähuulessa tuntua kutinaa ja kuumotusta. Peilistä kurkkasin ja alkuun ajattelin, että jopas nyt on ärhäkkä finni. Mutta turvotuspa paheni pahenemistaan ja siinä sitten peilin edessä huultani ihmetellessä huomasin käsivarressani pienet punaiset näppylät ja olihan se todettava: ensimmäinen allerginen reaktioni! Mistä sen sain ja mitä pitää tehdä?

No, onneksi olen nainen! 
Vielä viikko sitten nimittäin käsilaukkuni "tarpeeton" sisältö nauratti monia ja pah sanon mä! Tänään se toi helpotuksen. Siellä kaiken tavaran keskellä nimittäin muistin olevan (tietämättömästä syystä) allergialääkettä. Vielä pikainen lääkkeen tarkistus puhelu siskolle ja nappi suuhun. Puolen tunnin päästä alkoikin olo jo helpottaa, mutta syy tähän reaktioon jää mysteeriksi. Kai sellaisen voi kuusestakin saada? Muuta en keksi, koska kahville en todellakaan ole allerginen!

Mitä tästä opimme? No opimme sen että...

1. Naisen käsilaukku on PYHÄ, vaikka mitä muut sanoisivat! Se voi pelastaa, jos nyt ei hengen, niin päivän!

2. Kuusen, ei vain ostaminen, mutta myös siirtely ja kantelu on miesten hommaa!

Mutta kaikesta huolimatta, meidän jouluun tuo nyt iloa koristeltu kaunis kuusi.


Mutta jos päivä alkoi, ei niin hienosti, niin päivä alkaa olla päättymässä loistavasti!

Aamuisen kohtauksen jälkeen selvisimme lounaalle Ravintola Suloon ja sen jälkeen ajelimme hakemaan kinkun äitini pakastimesta. Vielä ruoka ostokset ja kotiin purkamaan autoa.

Sitten päivän paras! Ihana mieheni vei minut päivälliselle Ravintola Kieloon! Ruokaa syötiin paljon ja niinkuin aina ennenkin, se oli mitä mahtavinta, niinkuin oli palvelukin! Kiitos Sami ja Kielo!

Nyt voi hyvillä mielin painua lämpimään saunaan sulattelemaan ja sitten nukkumaan. 

Ja Hei, kolme yötä jouluun on!!!


perjantai 18. joulukuuta 2015

JOULUKALENTERI PÄIVÄ 18: VAUVAN VIRKATTU TORKKUPEITTO

Nyt alkaa olemaan jo joulumieli yllä. Lasten kanssa ahkerasti ollaan aamu siivoiltu, lahjat on valmiina lähtemään oikeisiin koteihin ja tänään alkaa viimeinen kokonainen yötyöviikonloppu ennen rentoutumista. 

Toki onhan sitä ensi viikolla vielä pari päivää töitä, mutta keskiviikko illan luulisi menevän kuin siivillä, koska meillä on meidän ihanaisen Joulutähden keikka. Siihen onkin hyvä päättää työviikko ja nauttia sitten koko loppu viikko joulusta ja vapaista.

Tässä muutaman vapaan hetken turvin sain, kun sainkin kaiken valmiiksi. Muutamaa ei tohdi esitellä enää näin lähellä joulua, mutta tätä passaa esitellä.

Virkattu torkkupeitto vauvalle... Huom virkattu! Harvemmin sitä virkkaus puuhiin innostuu...


Tämäkin lähtee lahjaksi ja tuleva omistaja on vielä turvallisesti äippänsä masussa, mutta räjähtämis hetki lähenee ja valmistelut on mitä luultavammin jo aloitettu h-hetkeä varten.


Tätähän voi käyttää torkkupeittona, alustana ja tai vaunuissa lämmikkeenä. Itse sain äidiltä esikoista odottaessa pienen virkatun vihreän torkkupeiton, ja sillä on käyttöä vieläkin poikani omissa leikeissä.


Ja hei, koska tänään on monilla viimeinen työpäivä ennen lomia, niin heille kaikille toivotetaan hyvää joululomaa ja nauttikaa vapaista!

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

JOULUKALENTERI PÄIVÄ 16: TV-TASO IKEA HACKERS TYYLIIN

Se on pari päivää vierähtäny taas työn touhussa, mutta ollaan sitä saatu jotain aikaiseksikin...

Tämän projektin nimi on "makkari kuntoon" ja se ei kyllä taida valmistua vuoden loppuun mennessä, niinkuin vähän haaveilin. Mutta nyt ollaan päästy taas askel eteenpäin, eli siis parempaan suuntaan.

Mies tyhmyyksissään esitteli minulle nettisivun, jota en aikaisemmin ollut nähnyt. Kyseisen sivun löytää vain kirjoittamalla haku kenttään "ikea hackers" (jos et jo ole löytänyt tätä hienoutta) ja pääset näkemään mitä mahtavimpia ideoita muokata ikean "halppis" huonekaluja omaan tyyliisi sopiviksi...

Siispä...

Makuuhuoneeseen vast ikään tehty tv-taso harkoista ja levyistä joutui nyt sitten väistymään HYLLIS-TASON tieltä. 

Tässä on lyhennelty HYLLIS...



Ikeasta kympin kipale maksava Hyllis-hylly alkoi muuntua pikku hiljaa tarkoitukseen sopivaksi.


Mies hoiti lyhentelyn ja minä maalauksen.



Edellisestä tv-tasosta käyttöön otettiin laudat, mutta niitäkin täytyi hieman sahailla hyllyjen jalkojen kohdalta...


Hyllyt kohdilleen, muutama ruuvi ja meidän uusi HYLLIS-TASO on valmis.


vautsi vau! 



Kiitos rakas mieheni toteutus avusta ja ikea hackerssiin tutustuttamisesta... Siellä käydään vielä uudestaan ja uudestaan. Hih! 


Tällä viikolla olen omistanut yhden päivän vain itselleni! Voin tehdä juuri sitä mitä huvittaa ja juuri sillä hetkellä, kun huvittaa. Ja se päivä on huomenna! Ei suunnitelmia, ei lupauksia, ei pakotteita! Mahtavuutta!!!

torstai 10. joulukuuta 2015

JOULUKALENTERI PÄIVÄ 14: Joulun tuloa ei voi estää!

Päätin leikkiä tonttua!



Hirveän kasan olen saanut lahjoja paketoitua ja tyytyväisenä voin nyt piilottaa lahjat odottamaan aattoa. Muutaman lahjan joutunee kyllä paketoimaan vielä lähempänä aattoa, koska ne ei ole edes valmiita... Kova on tsemppaus, mut saas nähä loppuuko aika kesken.


Tänä jouluna päätin päästää itseni ja lapset helpommalla. Jätin nimittäin lasten paketit täysin ilman lahjanauhoja. Pienimmäinen arvostanee tätä suuresti, niinkuin muutkin pienokaiset, jotka koittaa ensimmäisinä jouluinaan avata lahjat aivan itse.

Päätin myös tontun ominaisuudessa olla ahkera ja vikkelä. Kauhealla haipakalla olen järjestellyt jo pitkään tehtäviä asioita, siivoilin ja pläräsin jälleen kerran lasten vaatteista jo pieneksi jääneet. Tässä touhutessa myös huomasin, että on tuo valokuvien laittelu kansioihin pahemman kerran kesken. Keksinpä siitä itselleni sitten uuden vuoden lupauksen...

Rakas mieheni on tehnyt myös jo osansa joulun järjestelyistä. Kinkku on pakkasessa odottamassa joka vuotuista paistoaan ja joulukuusi nököttää pussissaan vähä lumisella patiolla.


Itse en harrasta isoja ja näyttäviä joulukoristeluja, mutta kun laitoin esille ne muutamat joka vuotiset joulu fiiliksen antajat, ei mies niitä edes huomannut... Pitänee siis hommata jotain paljon isompaa ja välkkyvämpää... Heh

Ehkä sitten ensi jouluna, koska tämä joulu mennään ihanilla pikku tontuilla...




Joko teillä on tontut kurkkinut ikkunoista?

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

JOULUKALENTERI PÄIVÄ 9: PITSIVILLASUKAT

Huomenta päivää sateinen suomi. Joulukuun ihanuudet valosta ja lumesta on tipo tiessään ja aamulla puetaan lapsille vielä kurahousut! 

"Äiti ei nyt ole joulu" mietti poikani tuossa yksi päivä. Kysyessäni miksi näin, sain vastaukseksi: "koska ei ole lunta".

Kerroinpa pojalleni pienen tarinan:

" olipa kerran pieni poika nimeltä Jami. Jami oli vasta yksi vuotias ja toinen joulu kolkutteli ovelle (Pientä naurua äitin höpinöille). Tontut alkoivat jo kurkkimaan ikkunoista katsoakseen oliko Jami kiltti näin joulun alla. Kalenterin luukkuja oltiin availtu moni, mutta pulkkamäkeen ei oltu päästy (kikattelua). Pienelle Jami pojalle tämä oli hyvä asia, koska isot talvikengät olisivat vain hidastaneet tahtia, kun tuo pystyssä pysyminen oli vielä hieman haasteellista. Joka aamu kurkittiin ikkunasta, joko se lumi tuli. Mutta silti aina päiväkotiin lähtiessä puettiin nuo inhottavat kurahousut jalkaan, välillä kiltisti, välillä tapellen (naurun purskahdus). Saapui sitten vihdoin aamu, jolloin pukki valmistautui suureen urakkaan ja taas kun ikkunalle kiiruhdettiin, oli näky mitä ihanin. Pienen Jami pojan silmät suurenivat ja iloisesti kiljahdit: "LUNTA!" Näin päästiin joulun viettoon lumisessa maisemassa."

"Äiti höpöttää, iha tyhmä talvi!"

Eipä tuon tyhjentävämpää vastausta voi saada... Tarinahan on kyllä aivan tosi ja siksi luotan vielä siihen, että aattona meillä narahtelee lumi jalkojen alla. Ja jos ei, niin mitenkäs se pukki pääsee meillä käymään? 

Onneksi olen ollut ahkera pukin apulainen ja seuraava lahja valmistui eilen illalla.
Nämä pitsi kuviolla tehdyt villasukat on tehty kuulkaas kerrankin ihan ohjeen mukaan.


Tosin ohjeessahan varpaat on paljaana, mutta minä tein ihan umpinaiset, aidot ja oikeat villasukat.

Kuvio olikin ihmeen helppo tehdä ja pidempään neuloeassa alkoi rivit muistamaan jo ulkoa.


Hyllystäni löytyi muutama kerä ihanan pehmeää alpakkaa.


Pienemmät puikot, muutama silmukka taakse enemmän ja lanka sopi täydellisesti ohjeeseen.


Kiitos muutaman vapaa päivän, aletaan olla valmisteluissa jo voiton puolella...

Jokohan sitä kaivais joulukoristeet kaapista? 

tiistai 8. joulukuuta 2015

JOULUKALENTERI PÄIVÄ 8; joulu on lasten juhlaa!

Siinähän vierähti taas kivasti päiviä eteenpäin. Hulinaa löytyy niin töistä, kuin kotoa ja paikallaan oloa on harrastettu pääasiassa vain nukkuessa.

Itsenäisyyspäivänä meillä juhlittiin sukulaisten kera. Eikä niinkään itsenäistymistä vaan itsepäisyyttä, eli rakasta pientä terroristi tytärtämme.
Hulina alkoi jo edellisenä iltana, kun tyttö juoksi ympäri taloa huutaen: neela kaks vee, neela kaks vee! Tästä kuvattu video ilahduttanee tyttöä vielä joku päivä.

Synttäri aamuna tyttö päätti herätä jo ennen kukon laulua, voinee noinkin pieni jo odottaa jotakin niin kovasti, että ei nukkua edes ehdi. 

Juhlista ja lahjoista iso kiitos kaikille mummoille, ukeille, tädeille, sedälle, serkuille ja kummeille. Paljon sai tyttö hienoja vaatteita, pelejä ja leluja mistä nauttia pitkään.

Hulinasta ja vilinästä huolimatta olen ehtinyt hetkeksi istahtaa omaan ompelu nurkkaukseeni ja tehnyt lapsille omat pienet joululahjat. Eikä vain omille lapsille, vaan vähän jokaisen tutun ihanalle, pienelle eläjälle. <3

Muutama päivä sitten, jouduin lisäämään suunnitelmiin vielä yhden pienen ihanaisen poika vauvan. Rakas ystävä otti ja jakautui! Kyllä joulun alle iloa mahtuu!!! Paljon onnea Mari, Eino ja Jasu! 


Pienen pussin sisälle kätkeytyy jokaiselle lapselle yksi omatekemäni yllätys. Ja miksipä ei lapsia voisi hieman lahjoa? Jouluhan on lasten juhla aikaa! Jokainen lapsi tarvitsee jouluna lahjoja, herkkuja, lastenohjelmia ja paljon halauksia ja naurun hörähdyksiä. Ja miksipä ei aikuisetkin, mutta lapsille joulu on vielä taianomainen joulupukkeineen ja tonttuineen. Meillä pukki piipahtanee taas ulkoilun aikana, mutta onneksi tonttuja kurkkii ikkunan takaa.


Nyt vaan koitetaan saaha hulinat tasaantumaan ja viimeisetkin lahjat valmistumaan, niin pystyy aloittamaan joulun ajan nautiskelun.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

JOULUKALENTERI PÄIVÄ 2. Joulukortit

Hyvin alkoi tämä kalenterin pitäminen. Eka päivä hujahti ohi kuin siivillä ja pientä epävarmuutta havaittavissa tulevienkin päivien kohdalla. Mutta ei pidä vaipua synkkyyteen, lumikin tuli takaisin ja jouluun on vielä aikaa!

Joulukuun alussa alkaa näkemään ihmisissä sen "stressin" ja kiireen. Eilen töistä lähtiessä kipaisin prisman suuressa maailmassa ja surukseni sain huomata, että näin oli päättänyt tehdä myös moni moni muu. Itse selvisin korilla, mutta monilla oli kärrit täynnä ja jonotus sen mukainen. 

Siinäpä sitä sitten jonottaessa kuuli monen moista juttua. Yhdellä oli kauhea hätä joulu siivouksen kanssa, toisella oli stressi lasten lahjojen takia, kolmas kiroili kovaan ääneen päivän uutisia ja sitä kuinka kehtaavatkin näin joulun alla moista edes kirjoitella.
Mutta kaiken tämän hulinan keskellä päätin kuitenkin siirtyä katsomaan ja kuuntelemaan edessä olevaa pariskuntaa. Tämä pariskunta oli yhteis iältään reippaasti päälle sata. Mies kertoi vaimolleen, jonka kädestä hän edelleen piti kiinni, että ompa mukavaa kun tulee joulu ja saa olla vain kalsareissa. Johon vaimo tokaisi hieman naurahtaen, että meillä se taitaa olla aina joulu. Monet hymyt kyllä sain heitä katsellessani. Jos ei sen takia, että mies myös kiusasi vaimoaan joka oli saanut valita kassan, että ei ihme, että tälle kassalle halusit ja osoitti hymyillen kassapoikaa tai sen takia että hetkeksikään hän ei irrottanut kättään rakkaasta vaimostaan. Hymy irtosi myös sen takia, että pienen hetken pystyin itseni ajattelemaan tuon vaimon asemaan, joka niin onnellisesti vain katsoi höpelöä miestään, jonka huumorin taju oli samaa luokkaa, kuin oman mieheni. Jos tämä pariskunta ei ole jo pieni joulun ihme, niin ei mikään. Hymyillen sai poistua kaupasta, jonottamisesta huolimatta.

Näin joulukuun alussa itselläni on tapana myös viimeistellä lähetettävät joulukortit. 


Postimerkit ja viimeiset osoitteiden tarkastukset on nyt hoidettu pois alta ja postin punaiseen kuoreen laitettu. 


Nyt vain toivotaan, että posti kulkee!

maanantai 30. marraskuuta 2015

JOULUKALENTERI: Laskenta alkakoon!

Huomenna se alkaa, laskenta!
"Monta yötä jouluun on?" On kysymys joka tulee kuulumaan joka ikinen aamu, ja sitten lasketaan... Pienempi ei varmasti tiedä mitä odottaa, mutta odottaa herkeämättä jotakin, jotakin mistä isoveli intoilee. Isompi laskee öitä, ei päiviä. Ja onhan se totta, päivä alkaa aina, kun herätään ja päättyy, kun mennään nukkumaan. Ja niitä öitä lasketaan nyt jokainen aamu aattoon asti!

Laskemisen helpottamiseksi, tein lapsille yhteisen joulukalenterin.


"Milloinka kalenterilla saa käydä?" 


Pääsimme pojan kanssa yhteistuumin, molempia tyydyttävään sopimukseen.

- Kun aamupala on reippaasti syöty.


"Kumpi saa ottaa ensin?"

- isoveli aloittaa, mutta siitä eteenpäin sisko saa ottaa ensin joka toinen päivä.

"Höh, selvä."


Jotta öiden laskeminen ei alkaisi jokainen aamu numerosta yksi. On numerot kiinnitetty kaksipuoleisella teipillä. 
Kun aatto on laskemalla saavutettu, poistetaan numero kalenterista ja aloitetaan seuraavan aamun odotus.


Mutta mikä voisikaan olla lapselle tärkeämpää, kuin joka aamuinen laskenta ja kalenterista löytyvä herkku?

Kirje joulupukille!

Kirjettä korvatunturille tehtiin useampi viikko. Odotettiin postin tuovan lelukuvastoja, mietittiin mitä on halunnut jo pidemmän aikaa ja lopuksi keksimällä keksittiin...



Ja mikä ihaninta. Kirje tuli osoittaa tontuille, koska nehän ne työt tekee.

Ja sinne lähti... Saas nähdä mihin ihmeisiin pukki tänä jouluna pystyykään.


Ja ettei tämä joka aamuinen laskeminen menisi omalta kohalta aivan hukkaan. Haastan itseni tekemään joka päivä jotakin joulua varten.
Huomisesta lähtien siis, JOULUKALENTERI alkaa. 

tiistai 24. marraskuuta 2015

NELJÄ TUUBI HUIVIA; ISKI TYLSYYS

Tylsyys tai vaan tekemisen ilo... Molemmat on oikein hyviä syitä istua alas  ja saada aikaiseksi jotakin.

Tänään iski se tylsyys,,, ajatuksissa oli maalata makuuhuoneemme seinä, mutta flunssainen olo antoi hyvän syyn istua sohvalla... Ja sitten kun on tämmöinen... Mikä se nyt on, kun ei osaa olla tekemättä mitään? (Joskus joku sanoin nätisti puuhastelijaksi, niin mennään sillä). Eli siis puuhastelin saman aikaisesti, kun istuin sohvalla. Paketoin jo ostettuja/valmiita joululahjoja! Jee! 

Ja tuossa viime perjantaina töistä tullessa iski tuo pahamaineinen "tylsyys". 
Siksi päätin taas istua tuohon ihanaiselle sohvalle ja puuhastella hieman...
Vasta opittu taito käyttää omia käsiä "puikkoina", on nyt todettu hyväksi tavaksi saada valmista ja todella nopeasti. Näin joulun alla, kun noita "pieniä" ja aikaa vieviä töitä on usempi odottamassa valmistumistaan, on mukavaa saada valmistakin esiteltävää.


Neljä huivia, kaikki eri langoilla. Kaksi aikuiseen käyttöön ja kaksi pienemmille tytöille. Yllätys yllätys, pienten tyttöjen huiveissa on pinkkiä ja lilaa, harmaan keskellä toki.


Aikuisen kaulalle tuuheutta ja tummempaa väriä.


Ja eiks muute oo hieno huppari? 

Joen tukkutiimistä tilasin tuollaisen hupparin miehelleni isänpäivälahjaksi ja olihan se itsekkin saatava samanlainen. 

Jokos itse oot innostunut paketoimaan?


maanantai 16. marraskuuta 2015

TUUBIHUIVI PUOLESSA TUNNISSA

Jee, tulihan se talvi sieltä... Tai ainakin toivon tätä jo pysyväksi. Kylmäkään ei tunnu enää niin kylmältä ja "valoa" on paljon enemmän. Kolakin on kaivettu varastosta ja ensimmäiset lumityöt tehty.

Täällä netin ihmeellisessä maailmassa (facebookin), kun silloin tällön elämäänsä viettää, löytyy sieltä välillä jotain oikeastikkin mukavaa ja järkevää. Viime viikolla törmäsin videoon, jossa opastettiin tekemään tuubihuivi vain puolessa tunnissa... 


No eihän sitä voi uskoa, jos ei kokeile...

Video oli hyvin selvä ja helppo ymmärtää, joten eikun vaan langat esiin ja menoksi...

Tämä huivihan siis tehdään pelkästään omia käsiä puikkoina käyttäen.
Langan tulee olla paksua ja sitä tarvitaan kaksi kerää, eli yhteensä noin 400g.

Ensimmäisen huivin tekoon meni 45minuuttia... Menköön tuo vartti harjoittelun piikkiin... Ja ehkä siihen, että "loin" käteeni liian monta silmukkaa ja huivista tuli puolet leveämpi, kuin videolla...


No mutta se on paksu ja lämmin!

Toisen huivin tekoon meni oikeasti puoli tuntia! Käytin punaista nalle-lankaa ja ihan ei kerätkään loppuun asti mennyt...

Tässä silmukat luotuina.


Ja sitten vaan kädestä toiseen...



Nalle-langalla huivista ei tullut ihan yhtä muhkea... Ehkäpä pitänee kokeilla vielä muutama huivi eri langoilla.



Meillä on jo laitettu joulutähti ikkunaan ja valot pojan huoneeseen. Onko teille tulossa jo joulu?


sunnuntai 8. marraskuuta 2015

HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ!

Hyvää isänpäivää kaikki mahtavat ja ihanat isät!

Meillä isänpäivää vietettiin jo eilisestä lähtien. Pääsin hemmotelemaan omaa miestäni koko päivän ajan. 

Tänään käytiin vielä isänpäivä lounaalla syömässä tuhdisti ja nyt onkin sitten isin päiväuni aika...

Isät on oikeita sankareita, ainakin kaikki minun tuntemat isät ovat mitä hienoimpia miehiä! Siksipä meillä juhlistetaan isänpäivää sankari teemalla. En tiedä hienompaa ja urheimpaa sankaria kuin batman, siksipä kakkukin on sen mukainen!


Illasta pääsen vielä halaamaan omaa isääni isänpäivän kunniaksi. 


Mahtavaa päivää ja pitäkää huoli iseistänne!

torstai 5. marraskuuta 2015

VILLIS- Lämpöä ja rakkautta

Aamuisinhan on jo hirmu kylmä... Tänäänkin oli pakkasen puolella vielä kymmenen aikaan aamulla.
Kylmä on kyllä muutenkin, flunssan pirulainen on tehnyt tuloaan jo viime perjantaista asti, eikä muutosta näy suuntaan tai toiseen...
Viikonloppu vapaan häämöttäessä pelottaa (huomio siihen, että meillä vapaita viikonloppuja on noin joka kuudes), että juuri siihen pamahtaa se kuume ja kaikki ihanat suunnitelmat voi heittää mäkeen.

Rakas ystävä on viimeisillään raskaana ja haluaisin päästä viemään hänet ulos ja tuulettumaan... Eilen vasta tajusin, että kaikki omat "kiireet" ovat menneet ystävän edelle, eikä yhteistä aikaa järin olla vietetty... Minunhan se pitäisi pitää huoli, että ystäväni pysyy järissään ennen poksahdusta... Ei omasta raskausajasta nyt niin pitkä aika ole, ettäkö ei muistaisi sitä oloa... Viime hetken myllerrykset mielessä, hormoonit pistää kyynelehtimään aivan suotta, aviomies saa hermon partaalle pelkästään sanomalla moi väärällä äänensävyllä tai ilman äänensävyä, täysi roskis saa polkemaan jalkaa ja lause; tuu nyt jo pois sieltä, on ainut mitä haluaisi huutaa ja lujaa. Ja siinä sivussa pyörii vielä toinen lapsi jaloissa joka saa hormooni hirmun itkemään ilosta ja surusta ja kiukusta, sekä nauramaan hysteerisenä samalla, kun pyyhit kyyneleitä hihan suuhun... 

Siispä...

Perjantaina mennään eikä meinata! Mari mä oon aina täällä, siellä, tuolla ja ihan missä haluat ja ihan milloin vain tarvitset!

Mutta siihen villikseen... Mistä lie nimi...

Aloitin tekemään tätä jo vuosi sitten... Sitten se vain hautautui muiden töiden alle, unohtui ja löytyi viime viikolla lankoja kaivellessa...


Lyhythihainen, perus musta villapaita... Ja yllättäin... Perusmallia on pakko hieman piristää... Mutta ihan pienesti vain.


Kavennuksia tehdessä, jätin vasemmasta reunasta kavennukset tekemättä ja "ylimääräisen" osan taittelin laskostukseksi... Suunnitelmissa oli laittaa jokin koru taitteiden kohtaan, mutta mitään sopivaa ei vaan löytynyt. Ehkä lisään sen sitten, kun ja jos sopiva koru löytyy...


Joko itse olet valmistautunut talveen?