keskiviikko 31. joulukuuta 2014

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2015

Erittäin hyvää uutta vuotta kaikille!



Tähän vuoteen on mahtunut paljon, töihin paluu äitiyslomalta, uusi ihana koti, kaunis kesä ja paljon huippu hetkiä ihanien ystävien kanssa! Kiitos kaikille ja toivottavasti ensi vuosi on mitä mahtavin! Ja miksipä se ei olisi, alku vuodesta on jo areena keikkaa, synttäreitä ja pikkujouluja... Kesällä juhlitaan häitä ja syksystä toivottavasti pääsemme rakkaan kanssa reissuun...



Näpertely jatkuu, siinä missä oman kodin parantelu ja muukin höpinä,,, siispä blogia päivitellään aina kun ehtii ja kiitos sinulle, kun jaksat sitä silloin tällöin lukastakkin!

Nyt meidän perhe rauhoittuu ottamaan uuden vuoden vastaan omassa kodissa.


Kiitos, hei hei ja hyvää yötä!


lauantai 27. joulukuuta 2014

PIKKUTYTÖN VIRKATTU PIKKULAUKKU

Joulu on juhlittu meidän perheelle perinteiseen tapaan, sairastaen...

Tästä kun olo alkaakin helpottamaan, niin huomennahan joutaakin jo sitten töihin...

Tämä työ tuli päähän pistona tänään, en uskonut sen vielä valmistuvan, mutta tässä se nyt on.


Pikkulaukku on virkattu pylväillä, jostakin parin kerän jäännös langasta jonka nimeä en millään muista.


Näin isoa kukkaa en olekkaan ennen vielä osannut virkatakkaan. Ihan hyvähän siitä taisi tulla? 

Napin nappasin nappipurkistani, joita on jo kolme... On niille siis jotain käyttöäkin...


Näitä pieniä, nopeasti valmistuvia töitä saattanee putkahdella tässä tammikuun aikaan, koska päätin ottaa itselleni neulonta työn (aina oikeaa ympyrässä) jota teen vielä kaaaauuuaaan... 

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

JOULUMIELI LÖYTYI TALLINNASTA

Kävimme viikonloppuna Tallinnassa. Tarkoituksia reissulle oli monia. Äidit pääsi vähän irtautumaan arjesta, shoppaamaan ja tietenkin viinarannassa käynti häitä varten. Tätä matkaa olikin odotettu kesästä asti, jolloin jo matkan varasimme. Eckeröline! Ehdoton ykkönen, jos haluaa vain halvalla tallinnan puolelle!

Matkan alku autolla joensuusta Helsinkiin pimeässä sujui ihmeen vaivattomasti, mutta minun yöunet jäi vähälle, koska auto piti jättää tienvarteen omppuhotellin lähelle... Jännitin koko yön, että onko auto ehjänä saatika paikallaan, kun aamusta teemme lähtöä. 

Puhtaana...



ja virkeänä aamusta 05.45 herätys ja eikun matkaan...

Satamassa autolla jonotettiin ja jonotettiin...


Ja kun tämän ainoan kerran koko matkan aikana oli tarkistettu passit...

Jonotimme lisää...  


No ei se oikeastaan niin kauaa kestäny, laivaan siirtyminen oli helppoa ja hyvin ohjattua. 
Laivaan päästyämme ja aamupalan syötyä, saimmekin katsella isoja isoja aaltoja ikkunasta ulos... Alku matkan se myräkkä vain meitä keinutti, ei ollut yhtään niin paha, kun säätiedotus oli antaa ymmärtää. Laivalla olosta ja muista ihmisistä nyt voisi kertoa tarinan jos toisenkin, mutta voitte itse kuvitella kun kasa suomalaisia laitetaan purkkiin missä on baari auki heti aamu tuimaan ja se meidän kaikkien rakastama karaoke...

Tallinnaan saapuessa saimme heti kokea virolaisen liikenteen herkut... Vilkulla saatika kolmioilla ei ole mitään merkitystä, toisten autojen vauhdissa on pysyttävä ja nelikaistasellakin saa tehdä U-käännöksiä (onneksi)! Ja jos sinua neuvotaan menemään suoraan, valitse suunnaksi aina oikealle...

 
Tähän mennessä, ei matkaa kovin rentouttavaksi voi sanoa, mutta kun rocca de maaren-kauppakeskus oli osittain koluttu, viinarannasta auto täytetty ja lopulta hotelliin kirjauduttu, alkoi rentoutumis vaihe.

Jätimme auton parkkiin ja suuntasimme kävellen Vanhaan kaupunkiin.

Oi ihanuus niitä nyppyläkivikatuja, jouluvaloja ja vanhoja ihania rakennuksia.

Kävimme syömässä, monille varmastikkin tutussa ravintolassa.



Alkuruoka, alkujuoma, pääruoka, lasillinen viiniä ja jälkiruoka yhteis hintaan 41euroa!
Ruoka oli todella hyvää, se tuli ihmeen nopeasti siihen ruuhkaan nähden ja tarjoilija oli ihana reipas tyttö. Kaiken kukkuraksi saimme nauttia miekkailunäytöksen, joka osottautui myös hyvin hauskaksi. Oman kokemuksen perusteella, suosittelen!

Syömisen päätteksi, vaikka kello olikin jo yhdeksän, päätimme lähteä katsomaan vanhan kaupungin aukiota. Ja sinne päästyämme, iski koti ikävä. Tunnelma oli niin rauhaisa ja romanttinen! Jouluisa ja epätodellinen!





Kojuissa oli vielä tuohonkin aikaan myyjiä, karvalakki löytyi ensimmäisenä ja glögiäkin oli tarjolla monessa eri kojussa, monella eri terästyksellä. 


Kuvat eivät kerro tarpeeksi siitä olosta jonka tuolta saa... Poroja aitauksissa, valaistu katujuna ja karuselli, eikä autoja missään! Melkein kuin joulusadussa!


Hotellille takaisin kävellessä, löysimme taksitolpan, jonka toisella puolen tietä oli kojurivi... Rivissä oli toista kymmentä kojua, joissa myytiin vain kukkia! Tähän aikaan vuodesta! Siitä taksi tolpalta ei tohi  emäntää kotia viedä, jos ei satu edes euron kolikkoa taskun pohjalle! 

Tallinnassa ensi kertaa käyneenä, en ehkä voisi kuvitella itseäni tuonne muutoin, kun joulun aikaan. Vanhaa kaupunkia lukuun ottamatta, kaupunki vaikutti minun silmiin aivan Helsingiltä.

Mutta reissusta saatiin hääjuomat, arjen piristys, yhteistä aikaa ystävän kanssa, joulumieltä ja häitävarten myös meidän omat kuoharilasit. 


Tulomatkalla pysähdyimme vielä heinolan Pentikin outlet myymälään, josta nappasimme viimeisetkin joululahjat ja paljon muuta. Nyt on meidän rappusissakin joulu kohdillaan! 




tiistai 9. joulukuuta 2014

KUPPIKAKUT EI KOSKAAN PETÄ

Meillä juhlittiin lauantaina rakkaan palleroisemme 1-vuotis synttäreitä. Kyllä vain, siitä on jo vuosi! Aika kuluu ihan älyttömän nopeasti ja itse ei vanhene yhtään, on se jännä...

Vauva aika on toisista lumoavaa ja ihanaa aikaa, mutta minä odotan enemmänkin näitä hetkiä, kun oma lapsi alkaa näyttämään ja osoittamaan omaa tahtoaan ja taitojaan. 
Ja kyllä vain, oma tahto puskee päälle, ensimmäinen opittu sana on ei ja huuto on kova, kun jotain kieltää. Mutta mitäpä muuta sitä voisikaan itsepäisyys-päivän vauvalta odottaa...

Vauva, ei oo vauva! Taapero tuo on ja juhlansa ansainnut, siksipä olikin herkkua joka lähtöön.

Kaiken hulinan (eli normaalin arjen) keskellä sain itse aikaiseksi tehtyä kuppikakkuja. Olen löytänyt tuon ohjeen jostain ja joskus,,, mutta se toimii! Helppo tehdä, suht nopea, on makeita ja yhdestä satsista saa MONTA! 

Taikinaan:
3 kananmunaa
2 1/2dl sokeria
250g sitruunarahkaa
4dl vehnäjauhoja
1 1/2tl leivinjauhetta

-kananmunat ja sokeri vatkataan vaahdoksi.
-lisätään joukkoon voi sula ja rahka
-lopuksi kuivat aineet, eikä tartte siivilää, vatkautuu ihan lusikalla!
-annostellaan vuokiin ja paistetaan 200-asteessa 15-20minuuttia.

Taikinaan voi lisätä karkkiväriä, niinkö myö tehtiin. Sinisestä tuli aikas,,, hmm,,, mielenkiintoinen... Mutta punaisella tuli... 



Juu, PINKKI...


Laitoin vuokiin normaalia vähemmän taikinaa, jotta niistä tulisi matalampia... Syy tähän on ikeasta saatu kolmikerroksinen kakkuteline, tahi keksiteline... Oli mikä oli, niin välit kerroksissa olivatkin aika lähellä toisiaan, joten korkeita ja hulppeita kuppikakkuja ei vaan voinut tehdä...

Täytehän on kuin sokerihumala!

130g huoneen lämpöistä voita
200g tuorejuustoa
500g tomusokeria
1tl vanilja uutetta

Ai että ko on hyvvee... Ja pakkohan se on olla tuolla sokerin määrällä!

Ja hei, tuonne joukkoon kans vähä väriä, päälle koriste pallukoita ja synttäri sankarin "kakku" on valmis!




keskiviikko 19. marraskuuta 2014

KÄÄNNETTÄVÄT KASSIT

Kasseja kasseja kasseja...

Tuohon kukalliseen kankaaseen ihastuin aikoja sitten! Mihinkään en sitä tosin silloin tarvinnut, joten näin joulun tullessa...

Siksipä päätin tehdä muutamat käänneltävät kassit, toinen puoli kukallinen, toinen tummanharmaa.


Käyttötarkoitus minulla: joululahjakassi!



Kassit täyttyy lahjoilla ja saaja saa päättää mihin sitä jatkossa käyttää.

Koko riittää vaikka treenikenkien tai ostostenkin kantoon...


Joulumieltä etsiessä on askarreltu myös joulukortteja ja etsitty piparkakkumuotit esille... Nyt kun vaan joku päivä ehtisi alkaa piparitalkoisiin tuon innokkaan apurini kanssa! 

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

HELMILAPASET

Tässäpä kaiken muuttamisen, töiden ja muun epämääräisen höpöhöpö kiireen keskellä, sain viimein jotain valmiiksi neulomallakin...

Helmilapaset valkoisesta isoveljestä.

On muuten paksut ja lämpimät!


Luntakin on jo maassa... Taas...  Kolmannen kerran... Jokohan nyt olisi pysyvää...


Näistä tulikin niin kivat, että saatanpa värkätä toisetkin,,, ehkäpä lahjaksi,,,


tiistai 28. lokakuuta 2014

MEIDÄN KEITTIÖ

Muutto puuhat on vienyt kaiken ajan ja ylikin. Paljon on vielä kesken, mutta meidän keittiö näyttää jo valmiilta. Suuremmilta remonteilta vältyttiin, mutta välitila ja pöytätasot saivat uuden ilmeen.

Välitilan lasin taakse taiteilin vanhoista lehdistä (jotka metsästin kirppareilta) pohjan ja siihen päälle mummin vuoden 1948 "uusi keittokirja"-kirjasta sivuja. Laitoin myös mummin vanhan kuivakakku reseptin, johon mummi on itse tehnyt parempien määrien merkinnät. 




Päätimme itse tehdä myös saarekkeen. Taso saarekkeeseen tilattiin muiden tasojen tavoin keittiötukusta, niitä ei sentäs itse tehty. 
Saarekkeen toinen, niin sanottu näkyvä puoli on baari puolemme ja ei kaikille näkyvällä puolella on hyllyt jonne oli hyvä piilottaa mikro, keittokirjat ja muuta ulottuvilla tarvittavaa.


Vanhat sanomalehti tauluni on nyt löytänyt siis paikkansa keittiöstä ja ruokailu huoneesta.


Yksi osa kotia jo siis hyvällä mallilla, yläkerta onkin sitten vielä ihan eri juttu!

Mutta nyt kun on tämä muutto hässäkkä jo hiipunut hieman, niin huomenna lähtee PIENI ILON HETKI-paketti matkalle kohti omaa omistajaa. 

tiistai 30. syyskuuta 2014

TÄHTITAULUT ja PIENI ILON HETKI

Uuteen kotiin muutto lähestyy kovaa vauhtia, kolme viikkoa enää!!! 

Pojan huoneen sistukseen tulee nyt tähtiä, on tyynyä ja mattoa ja rasiaa...

Nämä taulut tein vanhoista laudoista. Tein paperista tähti mallin ja siirsin sen taulupohjille ja sitten vaan maalattiin pojan huoneen väreillä. Punainen on edelleen in ja nyt sinne lisätään hieman sinistäkin.



Tässä työn lomassa kaikki oma tekeminen vähän seisoo paikallaan,,, lisä pontta ja virtaa antaa se tunne, kun tietää pääsevänsä omaan kotiin ihan piakkoin!

Mutta hei, PIENI ILON HETKI-tempaus on saanut mielestäni loistavan määrän osallistujia näin ensimmäisellä kertaa!

22 paria sai eilen tiedon omasta paristaan ja pikku pakettien näpertely voi alkaa! 

AIVAN LOISTAVAA että näin moni on halukas jakamaan pientä piristystä ihmiselle jota ei edes tunne!

Nyt siis odotellaan omia paketteja samalla innolla, kuin tehdään omia!

Hyvää alkanutta lokakuuta kaikille!

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

YÖPÖYTIEN UUSI ILME

Nämäkin vanhat yöpöydät löysin Realisointi Vatasen liikkeestä kanervalasta. Sieltä on kyllä löytynyt jo useampi kiva aarre ja aion käydä siellä jatkossakin tasaisin väliajoin, eihän sitä koskaan tiedä mitä tarvitaan... (Hih)

Ihanan massiiviset yöpöydät uuden kotimme isoon makuuhuoneeseen ovat siis valmiina, mutta tältä ne näyttivät ennen käsittelyäni.


Mustahan se on meidän väri, joten muutamat kerrokset maalia, uudet vetimet ja vola...




Vielä on muutamat jutut kesken, mutta onneksi on vielä aikaa.

Ja hei, eka viikko töissä takana ja mie oon hengissä! Jalatkin toimii melkein normaalisti. Nyt onkin pari vapaata ja autotalli kutsuu.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

ISTUINTYYNY TYTÖLLENI

Näin sunnuntain kunniaksi päätin ommella ja viimeistellä tyynyn, joka on ollut tekeillä tovin.

Tytöllenihän on jo toivottu ukilta nukkekotia uuteen kotiimme, niin mikäpä sen mukavempaa, kun leikkiä istuen pehmeällä tyynyllä. 


Kankaita jäi myös nukkekodin sisustamiseen :)


Nyt ylös, ulos ja lenkille, jottei mene koko sunnuntai maatessa!

perjantai 19. syyskuuta 2014

JAA PIENI ILON HETKI!!!

Jo muutama vuosi sitten, törmäsin siskoni avustuksella tapahtumaan nimellä "taikapallo"(muistelisin). Tämän tapahtuman loi toinen bloggaaja ja hänelle se taisi olla vuotuinen tapahtuma, mutta en ole nähnyt sitä enää pitkään aikaan tapahtuvaksi.

Siksipä haluaisinkin, että te kaikki innokkaat käsillä nyplääjät, osallistuisitte tähän pieneen ilon hetken jakamiseen!

Tarkoituksena on siis lähettää tuiki tuntemattomalle ihmiselle pieni piristys postin kautta. Mitään suurta ja kallista ei keneltäkään vaadita (max 10€), vaan tarkoitus olisi lähettää jotakin pientä, mukavaa, inspiroivaa, vaikka itse tehtyä tai lempi neule ohjeesi, pientä herkkua, jotain itselle yli jäänyttä tai vaikkapa  herkun teko tarpeet.

Tarkoituksena on piristää näin talven lähestyessä ihmistä jota et tunne ja saada itse iloa siinä samalla. 

Homma toimii seuraavasti:

1. Lähetä minulle sähköpostiin (melkko.hannemari@gmail.com) oma nimesi.

2. Lähetän jokaiselle osallistujalle saman pienen kyselyn, jossa ainut henkilökohtainen kysymys on osoitteesi. Osoitetta ei julkaista missään, vaan lähetettyäsi kyselyn vastauksineen minulle takaisin, laitan sen eteenpäin vain arvotulle parillesi. 

3. Suoritamme arvonnan ja onnettarena toimii poikani :)

4. Saatuasi sähköpostilla uuden ystäväsi tiedot, kokoa piristävä pieni lahjasi ja lähetä iloa eteenpäin.

(5. Voit ottaa kuvan saamastasi paketista ja lähettää sen minulle sähköpostiin jotta voin blogissani esitellä lähetettyjä paketteja :) 

Minä sain edellisellä kerralla itselleni lankakerään pyöriteltynä itse virkatun avaimenperän, suklaapatukan, makukahvia ja pieniä sydän tarroja. Aivan ihana pieni piristys ja langasta sain vielä itselleni sukat. 

Odotellaan kuun loppuun asti kaikki halukkaat osallistujat ja siispä hei rakkaat näpertäjät, osallistukaa jakamaan pientä iloa toisille! Ja haastakaa ihmeessä ystävänne mukaan!

Pieniä ilon hetkiä! 



torstai 18. syyskuuta 2014

KUKA SANOI, ETTÄ TAIDE MAKSAA?

Kuka sanoi, että taiteesta ja tauluista pitää aina maksaa niin paljon?

Ei meillä ainakaan!

Itse en omaa kovinkaan hyvää piirtämisen jaloa taitoa, mutta osaan kyllä laittaa tauluihin valmiit hienot taideteokset!

Meidän taideteokset on luonut taitava poikani 4v. Ja tietenkin mieheni joutui osalliseksi tätä projektia.

Taulukollaasiksiko sitä nyt kutsutaan ja sellaisen olen aina halunnut, sitten kun kasvan isoksi ja saan oman omakotitalon.
No siihenhän ei ole enää pitkä aika, joten taidetta on kehystetty jo urakalla.

Tauluihin on siis laitettu kaikkea mitä kotoa löytyy sekä vinyylilevy joka saatiin ilmaiseksi kun oikein nätisti manguttiin.


Teksitaulut on minusta aivan huippuja, mutta en halunnut mitään "home sweet home" juttuja, joten mieheni taiteili meidän perheelle sopivamman tekstin ja humoristisesti ruotsiksi.


Pojan askarteluita ja hieno pää-jalka-omakuva taiteiltiin varta vasten äitin pyynnöstä.



Ja mitä ihanin syntymäpäiväkorttini on ehdoton ykkönen!


Muutama kehys odottaa vielä taidettaan, jotta kollaasi olisi kokonainen. Mutta eiköhän tuo poika tässä ajan saatossa vielä jotain ihanaa äidille anna.

perjantai 5. syyskuuta 2014

VANHA SENKKI, UUSI ILME

Ihastuin tähän senkkiin heti, kun sen näin! Ja silloinhan se on saatava...

Pientä kasvojen kohotustahan se vaati, koska tältä se näytti ennen:



Mutta kun hieman hurjasti hioo, maalaa ja laittaa uudet vetonupit, niin johan siitä tuli hieno!






Ja mitä mahtavampia ilouutisia!!! 
Meistä tulee omakotitalon omistajia!!!!

Se tietääkin sitten paljon uusiotorien kiertelyä, vielä enemmän entisöintiä, liiakselleen pakkaamista ja pikku pikku reissu ikeaan...

Mutta myös sen lisäksi, että muutto kolkuttelee ovella, niin kolkuttelee äitiysloman loppukin!
Töihin siis on lähdettävä ja normaali arki kohdattava, mutta joutaahan jo tuota, että ei vain pääse laiskistumaan vain kotosalla!