No koska äiti teki lapsilleen joulukuusikalenterin.
Nunerot päätin asetella niin, että 24 on ylimmäisenä. Edetään siis alhaalta ylöspäin, mutta ei kuitenkaan täysin järjestyksessä.
Vasta äsken valmistuneesta yöpöydästä jäi mukavasti yli rimoja, joista sahailtiin sitten oikean kokoisia oksia ja varsi.
Puuliimaa...
Kun oksat on aseteltu nätisti paikallee, askarreltiin numerot.
Valmiita joulukalenteriin sopivia numeroita löytyy netistä pilvin pimein.
Minä halusin tähdet!
Joulukuusen vihreälle kartongille liimattuna, sai numeroihin nätit pienet kehykset.
Sitten numerot liimattiin puisiin pyykkipoikiin.
Vielä ennen paikalleen liimaamista, sommittelin numerot rungolle "omille paikoilleen" ja maalasin kuusen rungon valkoiseksi.
Poika kysyi, että miksi valkoiseksi? No koska se on lumenpeitossa, vastasin. Oikeasti siksi, että halusin. (Hih)
Hypitään siis oksalta toiselle.
Etsimisen iloa.
Hyviä "teko"syitä monia...
Ja eihän joulukuusi ole mitään ilman tähteä. Sinoperista löytyi valmis tyroksi tähti, joka spreiattiin kultaiseksi.
Tämän päätöksen annoin pojan tehdä itse. Olemmehan molemmat sitä mieltä, että joulukuusen tähti on oltava kultainen.
Nythän se alkaa olemaan lähes valmis...
Mutta hei, missäs karkit on??
Kauppaan ja kasoittain herkkuja!
Sitten vain herkkuja pussittamaan.
Joulukuun alkupäiville laittelin vain yhden karkin per lapsi. Kuun puolessa välissä alkaa löytymään kaksi karkkia per nenä ja loppu ajasta jopa kolme. Aatolle laitettiinkin sitten oikein mehevä herkkupussi.
Pitkä on odottavan aika...
Mutta ei vain lapsille, myös miehelleni... siitä lisää sitten toisella kertaa. (Heh)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
mitäs tykkäät?