No nyt se on valmis!
En olisi vielä toukokuun alussa uskonut, että saan nautiskella tästä huikeasta nuotiopaikasta jo nyt!
Hommiin ryhdyttiin, kun lunta oli vielä vähän maassa ja maisemat kovin kolkot.
Sitten pitikin kääntää maata ympäri, laittaa mansikkakangasta, kärrätä hiekkaa, sijoittaa kaivonrengas, hankkia heinäseipätä ja ja ja...
Kelit ei kyllä toukokuun lopussa antanut yhtään apuja, mutta silti sitä vaan väänsi menemään. Ja miksi ei? Tuleehan se minulle, itselleni! Ja kun jotain haluan, teen töitä sen eteen.
Seinä paikallaan ja sitten pääsikin tekemään patiota... patiosta iso kiitos kuuluu miehelleni ja isälleni!
Pation rakentelusta jäi paljon ylimääräistä puutavaraa, kuka lie laskenu tarpeen vähän metsään... Mutta onneksi osaan korjata mokani, käyttämällä jämät johonkin muuhun... ihan kuulkaas omin pikku kätösin ja aivan yksin, väkersin apupöydän.
Apupöydässä on myös hylly ritilälle ja muurikalle, sekä alapuolella on hyvä säilyttää puita. Ei se nyt mikään maailman kaunein ole, mutta itse tein!
Sitten penkki takaseinälle, lamput roikkumaan, maalia kaivonrenkaaseen ja hienoin asia ikinä, eli tuo teline! Siihen saa nyt tulen päälle kääntää ritilän tai muurikan ja sainpas tuollaisen hienon koukunkin pannua varten! Iso kiitos Jani!
Ja pitihän sitkä kokeilla heti, kun pystyi...
Ja nuo lamput on vaan niin ihanat! Jos pystyisi, niin ripustaisin niitä ristiin ja rastiin koko pihamaalle...
Mutta nyt, nyt se on tosiaan valmis!
Ja koska nuotiollahan on mahtavinta istua iltas aikaan ja välillä voi tulla vähän vilu, niin sain hyvän syyn ostaa ison kangas "korin" ja sen täyteen vilttiä ja tyynyä.
Kori mukaan ja menoksi...
Ja sielläpä sitten aurinkotuolilla loikoilin ja ihailin ja nautiskelin. Nyt on hyvä nuotiopaikka, jopa parempi mitä toivoin!