sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

TYTÖN HUONEEN MUUTOS! OSA 2

Tytön huoneen muutos aloitettiin jo jokunen tovi sitten. Pieniä hidasteita ollut havaittavissa ja ne ovat työt ja aloittamisen hankaluus. Ehkäpä jopa laiskuus, vaikkakin vihaan koko sanaa. 
Mutta niin tai näin, olen edistynyt projektissani taas hitusen eteenpäin.

Halusin tytölle tulevaisuutta ajatellen lisää hyllytilaa sekä kirjoituspöydän. 

Tälläiseen ratkaisuun päädyin. 
Erittäin helppo toteuttaa, helppo muokata ajan saatossa ja mikä ihaninta, HALPA! 

Bilteman hyllykiskot, hyllynkannattimet ja liimalevyt... siitä aloitettiin...

Kiskot seinään ja pientä mallausta.


Sen jälkeen hyllylevyihin maalia pintaan...


Siinä samalla päätin maalata pinnatuolin samalla maalilla, kuin yhden seinistä.


Sitten vain asettelemaan tavaroita paikalleen. 

Tavaroita asetellassa hoksasin, että tarvittaessahan voin lisätä hyllylevyjä yhden jos toisenkin. Vaikka sitä mukaa, kun tytön tavara määrä kasvaa. 





Pöydän korkeutta voi myös säätää tytön kasvaessa. Nyt se on mitattu kolme vuotiaalle juuri passeliksi.


Vielä puuttuu muutama taulu seinältä ja sitten päästäänkin perhosten tekoon. Tai siis mies pääsee, koska se on niin hyvä siinä...


lauantai 8. huhtikuuta 2017

LAPSILLE AARREJAHTI

Luksusta elämään, koko perheen voimin!

Harvoin saan nauttia sellaisesta hienoudesta, kun vapaa viikonloppu. Teen töitä siis ravintolassa ja yleensä viikonloput menee töissä joko päivisin tai öisin. 
Nämä harvat viikonloppu vapaat suunnitellaankin sitten oikein huolella. Välillä pyrin järjestämään aikaa vain mieheni kanssa, mutta nyt lapset saivat vallan!

Lapset saivat siis suunnitella jo ennakkoon, mitä viikonloppuna tehdään. Ruokailuista lähtien.


Hienosti suunniteltu vai mitä?

Aarrejahdin suunnittelusta vastuun kannoin minä. Tukea runoilleni sain myös työkavereiltani, joiden mielikuvitus on mitä mahtavin! Miehenikin yritti kyllä hienosti auttaa, mutta kun runosuoni alkaa sykkimään niin ei siinä kauheasti jäänyt miehen sanoille tilaa.

Tulostin netistä myös pääsiäismunien kuvia, joiden taakse sitten vihjeet liimattiin kiinni.


Ja pääsiäismunathan täytyi tietysti värittää hienosti. (Heh) ihan itse!

Aarrejahti alkaa sohvalta, jossa lapset saavat ensimmäisen vihjeen. Vihjeissä seikkailee tipu, joka on välillä joutunut hankaliinkin tilanteisiin. 

Ja tästä se lähtee...

* Kun munasta kuoriutui tipunen tää,
Ei homman nimestä epäilystä jää.
Nyt pidetään pääsiäinen mahti 
ja alkaa voi munajahti!
Etsikää yhdessä ensimmäinen rasti,
Siellä on lahjapusseja iso lasti.*

Ensimmäinen vihje ohjaa siis yläkertaan ja äidin hyllylle, joka pursuaa lahjakasseja.

Sieltä sitten...

*Ohho, nyt on tipulla varpaat jäässä,
ihan niin kuin isillä joka säässä.
Täältä varpaat saa helpotusta,
"Ai kuinka lämmittä" pääsi isin suusta.*

Alakertaan ja tossukorille...

Seuraavaksi paikkaan, josta poika on super ylpeä. Hän sai joululahjaksi oman työkalupakin, aivan oikeilla työkaluilla! Kovasti odottaa, että pääsee rakennus puuhiin ja onkin suunnitellut jo hienon linnunpöntön. 

*Tipu huokaa huolissaa,
Ei oo omaa kotia ollenkaan.
Mistähän löytäisi vasaran,
jolla tehdä edes pöntön hataran?
Olisinpas lintu iloinen,
jos saisin pesän pehmoisen.*

Seuraava vihje ei tarvitse selvennyksiä.

*Huh huh mikä haju,
tipulta taitaa nyt lähteä taju!
Kukahan on tänne laskenut kaasut?
Voi me tyttö raasut!
Täällä kaikille oman rauhan sois,
mutta tipu vaan tahtoisi jo pois!*

Matka jatkuu biljardi pöydän luo...

*Ohho, tipu on nyt verkkoon juuttunut
ja siitäpä sitten suuttunut
ja lähes mustaksi muuttunut.
Ota keppi ja pallo valkoinen,
mutta muista olla varovainen!
Auta tipu pulasta,
nappaa kiinni vaikka selkäsulasta.*

Seuraava paikka vaatiikin suuresti rohkeutta!

*Hei tipu, mitä oikein teet?
Mietippä nyt mihin oikein meet!
Tule heti pois sieltä!
Ei tässä solmussa ole mitään mieltä.
Kohta äiti sulle varmasti suuttuu,
jos lankaleriä sieltä yhtään puuttuu.*

Tipu on ollut uskalias, sukeltaessaan äidin lankalaatikkoon, mutta kuinkahan lasten käy?

Seuraavalla etapilla saattaakin sitten joutua töihin.

*Voi ei, tipulla on sulat kastunut,
Se väärästä luukusta on sisään astunut.
Kukahan nyt auttaa koneen purkamaan?
Ja tipun sieltä pois pelastamaan.*

Sitten ravataankin taas ylös.... jokohan alkaa väsyttää...

*ssshhh... Tipu nukkuu,
Tutussa sängyssä isikin kukkuu.
On tipulla päiväuni aika,
mutta onkohan tämä vain äidin tyynyn taika?*

Meillä pyritään rauhoittumaan saunassa käydessä, niin hyvin kuin se vaan on mahdollista. Saas nähdä, kuinka hyvin lapset muistaa, mitä on toitotettu useamman kerran.

*Tämäpä on piilopaikka verraton,
täällä tipulla lämmin on.
On tipunkin aika rauhoittua
ja aivan hiljaa paikallaan istua.*

Ja vielä viimeinen etappi...

*Nyt on tipulla jo järki jäässä,
ehkä loppu häämöttää viimeisen paikan päässä.
Tähän koko perhe käy istumaan,
kun yhdessä aletaan wiitä pelaamaan.
Mutta näetköhän tipua selvästi,
vai onkohan se paennut piiloon kuin pölvästi?*

Nuorimmaisen päiväuni aika alkaa olla loppumaisillaan ja sitten päästäänkin näkemään, onnistuiko äiti loruilemaan mallikkaasti vai tulikohan matkasta pitkä ja hankala. 

Jokaisen vihjeen luona on piilossa myös yllätys herkku. Ja molemmille omat tietenkin, jottei hauskan pito pääty kinasteluun saaliin jaosta.


Eikä pääsiäinen ole vain suklaata ja herkkuja, onhan se myös lisää suklaata ja paljon herkkuja! Virpojat voivat tulla, täällä ollaan valmiina ja palkaksi saa aina vaan lisää suklaata ja superisti herkkuja!


Oikein hyvää pääsiäisen aikaa kaikille! Syökää paljon suklaata! Ja mahdottomasti herkkuja!

maanantai 3. huhtikuuta 2017

"KÖYHÄN" NAISEN KIRJAINTAULU

Olen katsellut jo pitkään, kuinka kaikilla on niin ihania kirjaintauluja vähän joka puolella. 
Itselleni, "köyhälle" naiselle, tuollaisen yli 40€:n taulupohjan ostaminen tekee tiukkaa. Tai ei ehkä tekisi, jos jättäisi pois jotain muuta kuukauteen kuuluvaa, mutta valintoja tehdessä, mieluummin laitan tuon rahan vaikka lasten kanssa keilaukseen tai elokuviin. 

Siksipä päätin kokeilla jotain halvempaa vaihtoehtoa.

Kirpputorilta eurolla löytämäni muistitaulu, sai maalipinnan kaapista löytyneellä spraymaalilla ja kirjaimet löytyivät työpaikan vanhoista hinnastoista.
Joten tauluhan on lähes ilmainen.

Korkkipohjaiseen pintaan olikin hieman hankalampi painella kirjaimia paikalleen, siksipä otin avukseni kirurginveitsen, jolla tein alkuun viillot.


Lähes tulkoon suoria viivoja hakiessa, apuna toimi viivotin ja lyijykynä.


Tekstin päättäminen olikin sitten oma juttunsa.

Monenlaisia perus lausahduksia on netti pullollaan, mutta halusin jotakin hieman erikoisempaa ja henkilökohtaisempaa...

Mutta mistä aloittaisi...

Me rakastamme elokuvia!

Siitäpä sitten katselemaan leffahyllyämme, joka pursuaa satoja elokuvia. Hyllyä katsellessa, muistelin mahtavia leffa sitaatteja ja naureskelin muutamille vanhoille löydöille, joita en muistanut edes omistavani.
Eikä siinä, että muistaa hauskat, parhaat ja klassisimmat sitaatit, mutta kun en halunnut vain lätkäistä jotain tekstiä tauluun, syystä että pidämme elokuvista.
Löytyipä siis sitaatti, jota muokkaamalla helposti saatiinkin jo aivan uusi tarkoitus lausahdukselle.

I'm going to... joko raksuttaa?

Mikäpä sitaatti olisikaan kaikista klassikoista klassisin? Ja mikäpä elokuva olisi tätä hienompi?

No varmasti monikin, koska toista osaa näistä elokuvista en ole saanut katsottua loppuun ja kolmatta en ole uskaltanu edes aloittaa, koska pelkään nukahtavani alta viiden minuutin.
Mutta ensimmäinen osa on sentään huikea ja vaikka et kyseistä leffaa olisi koskaan nähnytkään, tämän sitaatin tietää kaikki!

Sitten siihen se oma pieni muokkaus ja...


Ainakin mieheni hieman naurahti tekstille ja varmisti vielä, että olihan nyt kyse hänen kosinnastaan? Heh, kyllä vain!



Hölmönä halusin varmistaa vielä: Huomasithan kummisetä viittauksen? 
Ja sain tyhjentävän: No sehän on ilmeinen! Täten voin todeta, että onnistuin siinä mitä hain. Jes!


Nyt kun vielä keksisi vessaan nasevan lausahduksen?




lauantai 1. huhtikuuta 2017

LYHDYN UUSI ILME

Tuossa taannoin käteeni tyrkättiin lyhty, joka oli hieman.... noh...


Onhan se oikeasti ihan nätti, mutta tylsä. Ja ymmärrän täysin saajaa, jonka mielestä lyhty ei ollut ihan näköisensä, sillä lyhdyn saaja ei ole tylsä, vaan ihanan kierolla tavalla mahtavan huikea, niinkuin moni muu elämässäni. Ja tylsä on tylsä! 

Päätinpä siis hieman muokata lyhdyn ulkomuotoa. Vähemmän tylsäksi. Enemmän on aina enemmän!


Ensin vain vähän suhuteltiin mustaa maalia pintaan...

Sitten etsin kirpparilta pienen taulunkehyksen, johon askartelin pahvin ja pienten kirjainten avulla tekstin.


Pysäyttävää, eikö totta? :)


Kuumaliimapyssy on muuten hieno vehe!


Ei ole tylsä enää!


Ja nuita pieniä kirjaimia jäi vielä... tiedänpä mitä teen seuraavaksi!