sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

HÄÄPÄIVÄ 6.6.2015

Hei, olen upo uusi Rouva Lehtonen, hauska tutustua!

Päivä meni kaikkia pelkoja ja kuvitelmia paremmin. Päivä oli mitä ihanin, kelikin suosi meitä illan tuulen puuskia (joka oli viedä teltat mukanaan) huomioimatta auringolla ja lämmöllä. 

(Itse tekemäni hääkimppu)

Perjantain valmistelut sujuivat hienosti ja suht nopeasti, kiitos siitä kuuluu kaikille ihanille apulaisille, ystäville ja perheillemme! Hyvillä mielin pystyi jättämään paikan odottamaan lauantaita ja suunnata kotiin ja saunaan.
Yöllä jopa myös nukuttiin ja aamusta jaksoi nousta hyvillä mielin kampaajan penkkiin.



Pieniä viimeistelyjä hääpaikalla, pukeutumista ja hääkuvia...


("Alttarimme")

Sitten tulikin se hetki, kun minä vain odotin,,, ja odotin,,, ja odotin,,,



Viimein koitti hetki, jolloin ulkoa alkoi kuulumaan kitaran vieno ääni ja isäni nappasi minua käsivarresta kiinni... Suuri jännitys mitä odotin, jäi tulematta. Vatsassani kihelmöi ilosta ja hymy naamallani vain leveni entisestään nähdessäni hymyilevän mieheni "alttarilla"... 

Sormus, suudelma, kuvat ja nimet... "Morsian saa harjoitella nyt uutta nimeään"- lause loi naamalleni hetkellisen paniikin omaisen katseen, olisiko tätä pitänyt harjoitella aiemmin? Muihin tämä loi hymyjä ja jopa hörähteleviä nauruja...




Hyvä keli soi meille ulkovihkimisen ja lapsille mitä mahtavan päivän, juoksentelua ja leikkimistä vapaasti pihamaalla. Rumasti sanottuna, poissa jaloista hetkinä kun on "aivan pakko rauhoittua", eikä lapsetkaan näyttäneet tylsistymisen merkkejä.

(Pöytäkartta)

Onnittelua, maljoja, ruokaa...





Nautimme täysillä myös siitä, että päivässämme oli hetkiä, jolloin sai vain istua pihakeinussa ja jutella ystävien ja sukulaisten kanssa. Vieraissa kun oli ihmisiä, rakkaita sellaisia, joita ei vaan niin useasti näe kuin haluaisi...


Hääkakkua, stand-up koomikko, pari pientä ohjelma numeroa...


Drinkki piste oli ihmeen suosittu, jopa anja-mummo nautti morsiammen drinkkiä...

(Perhepotretit ja polttari kuvat)

Illan suussa tanssittiin lähekkäin Snow Patrolin tahdissa, se oli se hetki jolloin sai pidätellä kyyneleitä toden teolla... Tämän jälkeen irroteltiinkin Floggin Mollyn tahtiin, siinä oli äidillä kunto koetuksella, kun rakas poikani 4v. vei ja pyöritteli...

Illan ilo oli mahtava Dj:mme ja ihanat ystävät ja sukulaiset, jotka ei iloa ja tanssilattiaa säästellyt!


Päivää ei olisi voinut lopettaa paremmin, yhteis bussi kuljetus, kimppa laulua ja hyvää mieltä hotellin ovelle asti...

Päivästä on paljon hyviä muistoja, ihania kuvia ja hieno vihkitodistus, joka on jo päässyt kehyksiin ja seinälle. 

Kiitos vielä kerran kaikille!
Arttu mahtavista ruuista.
Sussu ja Arto päivän hoitamisesta.
Matti ja Anssi mieheni huolehtimisesta
Mari ja Mirka KAIKESTA ja paljosta
Perheillemme!!! Ystäville!!! Sukulaisille!!!
Lasselle mahtavasta nauruhetkestä
Antille illan fiiliksestä
Villelle kitaroinnista
Ja vieläköhän oli muita!!!
KIITOS KIITOS KIITOS

Ja suurin kiitos menee rakkaalle miehelleni! 

RAKASTAN SINUA!!!