POIKANI 5v JA UNELMIEN KAKKU

Hei sitä saa mitä tilaa!

Rakas poikani halusi star wars, batman ja lego kakun... No tästä parempaan emme pystyneet.

Nyt alkaakin sitten hullu bailaus!

Onnea rakas Jami 5v!!!

PIHA PUUHAA; jo parempaan päin

Eilen värkättiin sisätiloja, tänään jouti siistimään vihdoinkin valmistuneen pation!

Kun muutimme, piha ei ollut minkään näköinen... Vähän aikaahan tässä on touhuttu ja paremmalta näyttää...

Pientä osviittaa siitä, mitä meillä oli ennen...

Sanotaanko näin, että onneksi pystyy mielessään näkemään, mitä siitä voisi tulla...

Paljon maalia, paljon enemmän puutavaraa, lavoja ja mielikuvitusta...

Pikkuhiljaa hyvä tulee... Lause joka on kuulunut suustani ja myllännyt päässäni useita kertoja. Mutta se on kannattanut! 

Ja kiitos ihanien sukulaisten, jotka ovat olleet apuna ja lapsenlikkana, hommat onkin saatu jo hyvälle mallille. 

Vielä vähän aitaa se kaipaa ja tummemman sävyn... Mutta jääköön ne tuota tuonnemmaksi..

Kyllä tuolla jo viihtyy!

Ja mikä ihanin loikoilu paikka onkaan LAVOISTA tehty sohva. Patjat maksoi kahvipaketin ja tyynytkin löyty ihan omasta takaa.

Ehkä muutama tyyny vielä...

Ja ehkä sohvapöytä... (Hih)

Lavoistahan senkin voisi tehdä... 

Ja vieläpä on pakko laittaa tähän loppuun kuvat parannellusta sokkelista... Ja miksikö? No koska tein sen ihan itse!!!

Ennen...

Jälkeen...

Puristellaan nyt loppukesä töissä ja pihan kimpussa aina kun voi, niin ehkäpä sitä uskaltaa osoittaa kameran tuosta patiolta vielä toiseenkin suuntaan...

HULLAANNUIN LAVOISTA; Vaatehuone

Meidän vaatehuone on ollut tähän asti lähes tyhjä huone. Tosin täynnä tavaraa ja ihan miten sattuu...

No kun nuita pieniä ja isoja lavoja on saatavilla, etsimme netistä ideoita niiden käyttöön. Siitäpä se idea sitten lähti.

Pikkulavat ja väliin levyt. Tuo katto kun tekee hyllytyksestä haastavan. Olen lopputulokseen kyllä oikein tyytyväinen!

Ja mikä hienointa, tilaa jäi vielä jäljellekkin!

Se miksi nyt niin ihan huullantunut olen, näette vielä... Luvassa paljon lavojen uusio käyttö ideoita, vaikka ideathan ei ihan omasta päästä kaikki olekkaan. Toteutus on kyllä minun.

HÄÄPÄIVÄ 6.6.2015

Hei, olen upo uusi Rouva Lehtonen, hauska tutustua!

Päivä meni kaikkia pelkoja ja kuvitelmia paremmin. Päivä oli mitä ihanin, kelikin suosi meitä illan tuulen puuskia (joka oli viedä teltat mukanaan) huomioimatta auringolla ja lämmöllä. 

(Itse tekemäni hääkimppu)

Perjantain valmistelut sujuivat hienosti ja suht nopeasti, kiitos siitä kuuluu kaikille ihanille apulaisille, ystäville ja perheillemme! Hyvillä mielin pystyi jättämään paikan odottamaan lauantaita ja suunnata kotiin ja saunaan.

Yöllä jopa myös nukuttiin ja aamusta jaksoi nousta hyvillä mielin kampaajan penkkiin.

Pieniä viimeistelyjä hääpaikalla, pukeutumista ja hääkuvia...

("Alttarimme")

Sitten tulikin se hetki, kun minä vain odotin,,, ja odotin,,, ja odotin,,,

Viimein koitti hetki, jolloin ulkoa alkoi kuulumaan kitaran vieno ääni ja isäni nappasi minua käsivarresta kiinni... Suuri jännitys mitä odotin, jäi tulematta. Vatsassani kihelmöi ilosta ja hymy naamallani vain leveni entisestään nähdessäni hymyilevän mieheni "alttarilla"... 

Sormus, suudelma, kuvat ja nimet... "Morsian saa harjoitella nyt uutta nimeään"- lause loi naamalleni hetkellisen paniikin omaisen katseen, olisiko tätä pitänyt harjoitella aiemmin? Muihin tämä loi hymyjä ja jopa hörähteleviä nauruja...

Hyvä keli soi meille ulkovihkimisen ja lapsille mitä mahtavan päivän, juoksentelua ja leikkimistä vapaasti pihamaalla. Rumasti sanottuna, poissa jaloista hetkinä kun on "aivan pakko rauhoittua", eikä lapsetkaan näyttäneet tylsistymisen merkkejä.

(Pöytäkartta)

Onnittelua, maljoja, ruokaa...

Nautimme täysillä myös siitä, että päivässämme oli hetkiä, jolloin sai vain istua pihakeinussa ja jutella ystävien ja sukulaisten kanssa. Vieraissa kun oli ihmisiä, rakkaita sellaisia, joita ei vaan niin useasti näe kuin haluaisi...

Hääkakkua, stand-up koomikko, pari pientä ohjelma numeroa...

Drinkki piste oli ihmeen suosittu, jopa anja-mummo nautti morsiammen drinkkiä...

(Perhepotretit ja polttari kuvat)

Illan suussa tanssittiin lähekkäin Snow Patrolin tahdissa, se oli se hetki jolloin sai pidätellä kyyneleitä toden teolla... Tämän jälkeen irroteltiinkin Floggin Mollyn tahtiin, siinä oli äidillä kunto koetuksella, kun rakas poikani 4v. vei ja pyöritteli...

Illan ilo oli mahtava Dj:mme ja ihanat ystävät ja sukulaiset, jotka ei iloa ja tanssilattiaa säästellyt!

Päivää ei olisi voinut lopettaa paremmin, yhteis bussi kuljetus, kimppa laulua ja hyvää mieltä hotellin ovelle asti...

Päivästä on paljon hyviä muistoja, ihania kuvia ja hieno vihkitodistus, joka on jo päässyt kehyksiin ja seinälle. 

Kiitos vielä kerran kaikille!

Arttu mahtavista ruuista.

Sussu ja Arto päivän hoitamisesta.

Matti ja Anssi mieheni huolehtimisesta

Mari ja Mirka KAIKESTA ja paljosta

Perheillemme!!! Ystäville!!! Sukulaisille!!!

Lasselle mahtavasta nauruhetkestä

Antille illan fiiliksestä

Villelle kitaroinnista

Ja vieläköhän oli muita!!!

KIITOS KIITOS KIITOS

Ja suurin kiitos menee rakkaalle miehelleni! 

RAKASTAN SINUA!!!

HÄIDEN PIENIÄ ILOJA; LIITUTAULU KYLTIT

Kuusi yötä häihin on...

Häihin suunniteltiin kuvaus sermi, jonka edessä ihmiset saavat yhdessä, yksin tahi ryhmässä käydä ottamassa kuvia meidän iloksi.

Kaasoni keksi hauskan idean...

Pieniä liitutauluja, joihin jokainen voi kirjoittaa haluamansa tervehdyksen.

Vanerista kuviot, puutikut, liitutaulumaalia ja mustaa maalia...

Hauska idea, myö tykätään.

Ja nää on meidän teksti ehdotukset, vaikee varmaa hoksata mitkä on mun ja mitkä miehen...

Viimeisiä päiviä käytetäänkin aika tiukasta häiden viimeisiin askareihin. Onhan näitä jo pari vuotta suunniteltu, joten mielessä pyörii ajatus; en pysty enää parempaan, tällä mennää. Ei liene haitanne?

OPASTEKYLTIT HÄIHIN

Netin syövereistä jo viime kesänä löytynyt idea alkaa olla valmis.

Nämä kyltit kiinnitetään sitten hääpaikalla heinäseipääseen. Osoittamaa oikeisiin suuntiin.

Harmaat laudat löytyi äitin takapihalta ja valkoisella talomaalilla ihan käsivaralla kirjoittelin... 

Luulis hääväen löytävän oikeat ja tärkeimmät paikat...

Alle kolme viikkoa... Maistraatissakin jo käyty paperihommat hoitamassa,,,, vielä kun sisäistäs uuden sukunimen.

PIHA, KESÄ JA TOUHUA RIITTÄÄ

Nyt voin kyllä luvata, että blogi huutaa tyhjyttään alku kesän...

Muutimme omakotitaloon viime lokakuun lopulla, joten pihan ja talon laittoa on tälle kesälle ja varmaan parille seuraavallekkin kesälle riittämiin.

Se on vähän niin, että työt häiritsee vapaa aikaa, puhumattakaan muutaman viikon päästä juhlittavat häät... Kaiken tohinan keskellä, on hyvä välillä napata lapio ja lähteä siistimään pihaa...

Pihallahan siis on pensaiden karsintaa, pation rakennusta, "kasvimaan" tekoa, kukkapenkkien siistimistä, aidan rakennusta jne... Siihen lisäksi pitäisi siistiä ja maalata sokkeli sekä maalata talomme kaikki puuosat uudestaan, pihatien kunnostusta ja lasten leikkipaikkaa unohtamatta.

On sitä jotain tullut tehtyäkkin.

Etupihan "kukkapenkki" oli mitä oli, minä tein siitä tälläisen.

Kangas pitänee peittää vielä soralla ja kesäkukkaa ruukussa lisätä... Ja niinkuin sokkelista näkyy, siistimistä kaipaa...

Takapihan nurkkaan, missä myös edellisten omistajien toimesta on marjapensaita, värkkäilin oman "kasvimaan". Vanha ulkona ollut leluarkku muuttui penkiksi salaateille sekä lipstikka ja raparperi kasvaa jo vieressä omalla keollaan. Sen lisäksi vanha "pihagrilli" pistettiin matalaksi ja sen tiilet käytettiin kukkapenkin reunustamiseen.

Lapsia muistin tänään tekemällä hiekkalaatikolle jo kehikon.

Ja koska loppu viikko menee työn touhussa, viskelin myös ruohonsiemeniä pitkin pihaa, siispä tänään olisi se ainoa päivä koko kesänä jolloin saisi sataa ja urakalla.

Sadetta ja suomen peliä odotellessa painan pääni istumajärjestyksen ihanaan maailmaan, toivottavasti viimeisen kerran.