HÄÄPÄIVÄ 6.6.2015

Hei, olen upo uusi Rouva Lehtonen, hauska tutustua!

Päivä meni kaikkia pelkoja ja kuvitelmia paremmin. Päivä oli mitä ihanin, kelikin suosi meitä illan tuulen puuskia (joka oli viedä teltat mukanaan) huomioimatta auringolla ja lämmöllä. 

(Itse tekemäni hääkimppu)

Perjantain valmistelut sujuivat hienosti ja suht nopeasti, kiitos siitä kuuluu kaikille ihanille apulaisille, ystäville ja perheillemme! Hyvillä mielin pystyi jättämään paikan odottamaan lauantaita ja suunnata kotiin ja saunaan.

Yöllä jopa myös nukuttiin ja aamusta jaksoi nousta hyvillä mielin kampaajan penkkiin.

Pieniä viimeistelyjä hääpaikalla, pukeutumista ja hääkuvia...

("Alttarimme")

Sitten tulikin se hetki, kun minä vain odotin,,, ja odotin,,, ja odotin,,,

Viimein koitti hetki, jolloin ulkoa alkoi kuulumaan kitaran vieno ääni ja isäni nappasi minua käsivarresta kiinni... Suuri jännitys mitä odotin, jäi tulematta. Vatsassani kihelmöi ilosta ja hymy naamallani vain leveni entisestään nähdessäni hymyilevän mieheni "alttarilla"... 

Sormus, suudelma, kuvat ja nimet... "Morsian saa harjoitella nyt uutta nimeään"- lause loi naamalleni hetkellisen paniikin omaisen katseen, olisiko tätä pitänyt harjoitella aiemmin? Muihin tämä loi hymyjä ja jopa hörähteleviä nauruja...

Hyvä keli soi meille ulkovihkimisen ja lapsille mitä mahtavan päivän, juoksentelua ja leikkimistä vapaasti pihamaalla. Rumasti sanottuna, poissa jaloista hetkinä kun on "aivan pakko rauhoittua", eikä lapsetkaan näyttäneet tylsistymisen merkkejä.

(Pöytäkartta)

Onnittelua, maljoja, ruokaa...

Nautimme täysillä myös siitä, että päivässämme oli hetkiä, jolloin sai vain istua pihakeinussa ja jutella ystävien ja sukulaisten kanssa. Vieraissa kun oli ihmisiä, rakkaita sellaisia, joita ei vaan niin useasti näe kuin haluaisi...

Hääkakkua, stand-up koomikko, pari pientä ohjelma numeroa...

Drinkki piste oli ihmeen suosittu, jopa anja-mummo nautti morsiammen drinkkiä...

(Perhepotretit ja polttari kuvat)

Illan suussa tanssittiin lähekkäin Snow Patrolin tahdissa, se oli se hetki jolloin sai pidätellä kyyneleitä toden teolla... Tämän jälkeen irroteltiinkin Floggin Mollyn tahtiin, siinä oli äidillä kunto koetuksella, kun rakas poikani 4v. vei ja pyöritteli...

Illan ilo oli mahtava Dj:mme ja ihanat ystävät ja sukulaiset, jotka ei iloa ja tanssilattiaa säästellyt!

Päivää ei olisi voinut lopettaa paremmin, yhteis bussi kuljetus, kimppa laulua ja hyvää mieltä hotellin ovelle asti...

Päivästä on paljon hyviä muistoja, ihania kuvia ja hieno vihkitodistus, joka on jo päässyt kehyksiin ja seinälle. 

Kiitos vielä kerran kaikille!

Arttu mahtavista ruuista.

Sussu ja Arto päivän hoitamisesta.

Matti ja Anssi mieheni huolehtimisesta

Mari ja Mirka KAIKESTA ja paljosta

Perheillemme!!! Ystäville!!! Sukulaisille!!!

Lasselle mahtavasta nauruhetkestä

Antille illan fiiliksestä

Villelle kitaroinnista

Ja vieläköhän oli muita!!!

KIITOS KIITOS KIITOS

Ja suurin kiitos menee rakkaalle miehelleni! 

RAKASTAN SINUA!!!

HÄIDEN PIENIÄ ILOJA; LIITUTAULU KYLTIT

Kuusi yötä häihin on...

Häihin suunniteltiin kuvaus sermi, jonka edessä ihmiset saavat yhdessä, yksin tahi ryhmässä käydä ottamassa kuvia meidän iloksi.

Kaasoni keksi hauskan idean...

Pieniä liitutauluja, joihin jokainen voi kirjoittaa haluamansa tervehdyksen.

Vanerista kuviot, puutikut, liitutaulumaalia ja mustaa maalia...

Hauska idea, myö tykätään.

Ja nää on meidän teksti ehdotukset, vaikee varmaa hoksata mitkä on mun ja mitkä miehen...

Viimeisiä päiviä käytetäänkin aika tiukasta häiden viimeisiin askareihin. Onhan näitä jo pari vuotta suunniteltu, joten mielessä pyörii ajatus; en pysty enää parempaan, tällä mennää. Ei liene haitanne?

OPASTEKYLTIT HÄIHIN

Netin syövereistä jo viime kesänä löytynyt idea alkaa olla valmis.

Nämä kyltit kiinnitetään sitten hääpaikalla heinäseipääseen. Osoittamaa oikeisiin suuntiin.

Harmaat laudat löytyi äitin takapihalta ja valkoisella talomaalilla ihan käsivaralla kirjoittelin... 

Luulis hääväen löytävän oikeat ja tärkeimmät paikat...

Alle kolme viikkoa... Maistraatissakin jo käyty paperihommat hoitamassa,,,, vielä kun sisäistäs uuden sukunimen.

PIHA, KESÄ JA TOUHUA RIITTÄÄ

Nyt voin kyllä luvata, että blogi huutaa tyhjyttään alku kesän...

Muutimme omakotitaloon viime lokakuun lopulla, joten pihan ja talon laittoa on tälle kesälle ja varmaan parille seuraavallekkin kesälle riittämiin.

Se on vähän niin, että työt häiritsee vapaa aikaa, puhumattakaan muutaman viikon päästä juhlittavat häät... Kaiken tohinan keskellä, on hyvä välillä napata lapio ja lähteä siistimään pihaa...

Pihallahan siis on pensaiden karsintaa, pation rakennusta, "kasvimaan" tekoa, kukkapenkkien siistimistä, aidan rakennusta jne... Siihen lisäksi pitäisi siistiä ja maalata sokkeli sekä maalata talomme kaikki puuosat uudestaan, pihatien kunnostusta ja lasten leikkipaikkaa unohtamatta.

On sitä jotain tullut tehtyäkkin.

Etupihan "kukkapenkki" oli mitä oli, minä tein siitä tälläisen.

Kangas pitänee peittää vielä soralla ja kesäkukkaa ruukussa lisätä... Ja niinkuin sokkelista näkyy, siistimistä kaipaa...

Takapihan nurkkaan, missä myös edellisten omistajien toimesta on marjapensaita, värkkäilin oman "kasvimaan". Vanha ulkona ollut leluarkku muuttui penkiksi salaateille sekä lipstikka ja raparperi kasvaa jo vieressä omalla keollaan. Sen lisäksi vanha "pihagrilli" pistettiin matalaksi ja sen tiilet käytettiin kukkapenkin reunustamiseen.

Lapsia muistin tänään tekemällä hiekkalaatikolle jo kehikon.

Ja koska loppu viikko menee työn touhussa, viskelin myös ruohonsiemeniä pitkin pihaa, siispä tänään olisi se ainoa päivä koko kesänä jolloin saisi sataa ja urakalla.

Sadetta ja suomen peliä odotellessa painan pääni istumajärjestyksen ihanaan maailmaan, toivottavasti viimeisen kerran.

KUKKAISTYTÖN MEKKO

Jipiii!!! Valmista tuli. 

Parit sovitukset välissä, mielikin muuttui pelkästä harsosta prinsessa unelmaan ja nyt tähän.

Tämä on siis isommalle prinsessalle. Mieheni kummi-tytölle.

Tähän ihanuuteen käytin kaavoja vain yläosaan...

Prinsessoja ollaan kaikki... Jopa minä, onhan se päivä aika ihmeellisen ihana muutenkin, joten miksipä ei nautittaisi siitä prinsessoina... Kerta se on ensimmäinenkin.

Helman päällimmäistä organzaa mekkoon ommellessa, innoistuin tekemään rypytyksiä. Niitä on minunkin mekossa.

Ja vieläkään ei jännitä! Tai no miksipä jännittää, onhan siellä vain sukulaisia ja ystäviä. Niin ja mies jota rakastan kovin,,,

Puolitoista kuukautta odotusta jäljellä ja sitten kahden vuoden odotus palkitaan!

HUOVUTETUT JA KORISTELLUT LAPASET

Huh huh flunssaa...

Kevät kun tulee ja tuo auringon ja valon. Tottakai iskee monta päivää kestävä flunssa. Minua ei ole luotu makaamaan, mutta niin se pöpö vaan kaatoi sohvan nurkkaan... Neuloakkaan ei jaksanut, silloin ollaan kipeetä, niin kipeetä!

No mutta nyt kun alkaa edes aivotoiminta olla lähelläkään normaalia, uskaltaa nämä viime viikonloppuna valmistuneet lapaset teillekkin esitellä ja melkein jopa fiksuin kirjoituksin.

Tänä vuonna päätin aloittaa joulu tekeleet jo hyvissä ajoin, koska viime vuodesta opimme sen, että yli puolet jäi tekemättä jos aloittaa vasta lokakuussa... Tässä siis ensimmäiset pukin kontin täytteet...

Vihreää ja punaista huopautuvaa novitan lankaa on jostain kumman syystä pyörinyt tuolla hyllyssä useita keriä, useita vuosia...

Oli siis aika ottaa ne käyttöön.

Fiksuahan olisi kokeilla ja tehdä tilkku, jonka huovuttaa nähdäkseen kuinka lanka reakoi... Muttako ei oo kovinkaa fiksu... Niin nyt sitten on yksi vihreä, liian pieni, pariton lapanen lankojen seassa...

Huovuttamisen ilon löydettyäni, ajattelin tehdä pari paria lisää. Eri värein ja eri kuvioin tietty...

Nyt maataan loputki tästä flunssasta mäkeen, jotta pääsee taas elävien kirjoihi ja touhuumaan tavalliseen tapaan. 

PIKKUMUSTA- kevään ensimmäinen mekko

Kevään ensimmäinen mekko itselle valmistui... 

Rohkeasti hurautin nahkaa mekkoon joka oli tarkoitus tehdä vain tuosta kuvioidusta eurokankaan löydöstä.

Kaavat nappasin pilkkomalla vanhan t-paitani osiin, jatkoin vain pituutta polviin saakka.

Uhmasin myös kylmyyttä poseeraamalla korkkareissa takapihalla... 

Hyvää huhtikuun alkua kaikille. Tämä päivä on mitä mainioin. Tänään on ukkini syntymäpäivä, poikani nimipäivä, tyttöni vuosi ja neljä kuukautta, sekä enää 2 kuukautta aikaa häihin. Tahdon!