KANKAAN MAALAUSTA

 Aamulla herätessä maa oli valkoinen ja luulin nukkuneeni kesän ohi. Ikkunasta ulos katsoessa keli on muuttunut auringon paisteesta, vaakatasossa satavaan lumeen muutamissa minuuteissa. Ja toisin päin.

Joten eihän tälle kelille voi enää muuta, kuin nauraa. Ja makeasti nauroin myös facebookissa liikkuvalle videolle, jossa jopa oma ihana säämiehemme Pekka Pouta purskahteli nauruun kertoessaan "lämpenevästä" kelistä. Jos et ole vielä nähnyt, niin etsi video. Lupaan hyvät naurut!

Päätin kuitenkin uhmata tätä keliä ja lähdin Liperiin extreme reissulle. Ajalsin Onkisalmeen, pikku pikku hiekkatietä, lumisateessa, kesärenkaissa, kärri perässäni ja hain sieltä itselleni kasan punaisia tiiliä. Kun ja jos tämä kevät pian muuttuisi kesäksi, niin saisin laitettua nätin reunuksen etupihan kukkapenkilleni.

Mutta koska sää on naurettava ja piha hommat lykkääntyy, niin tehdään hommia sitten sisätiloissa.

Meillä on ollut kesäisin terassilla lavoista tehty iso kulmasohva. Sohvan pehmusteet on suojattu ennen vain lakanalla ja tyynyt perus tyynynpäällisillä.

Tähän kesään ajattelinkin sitten hieman panostaa ja tilasin kangastukusta ulko ilmaan sopivat kankaat. 

Hieman tylsästi harmaata patjoihin ja mustaa tyynyihin. 

Jottei nyt ihan tylsäksi sohva kävisi, niin päätin hommata kankaan painamiseen sopivaa valkoista emo-peittoväriä ja maalata muutamaan tyynyyn piristys kuvioita.

En ole mikään piirtäjä ihminen, mutta päätin ottaa riskin ja kokeilla hieman mandala tyyliä.

Tuhertelun jälkeen vielä maalia pintaan.

Ihan tyytyväinen täytyy itseensä olla. 

Sitten loppuikin mielikuvitus ja suhersin vapaalla kädellä ja lähes silmät kiinni...

Noin.... heh...

Ehkä joku toinen päivä teen vielä yhden, ajatuksen kanssa.

Mutta nyt on kankaat leikattu ja sitten pitäisi vain löytää aikaa istahtaa ompelukoneen ääreen.

PIHAPÄIVÄKIRJA No.2

Itäinen Suomi ei helli puutarhassa touhuujia. Aurinko paistaa välillä, mutta lämpötila ei vaan nouse sellaisiin lukemiin, että voisi alkaa edes ajattelemaan kasvien ja taimien istuttamista ulos.

Kurkut kasvaa kohta ikkunaa pitkin ja tomaatin taimenet vaativat uusia tukikeppejä. 

Mutta onneksi on paljon paljon muuta, jota valmistella aurinkoisia päiviä odotellessa.

Tänään esimerkiksi kävin ostoksilla Liperissä sijaitsevalla maatilalla ja sain mukaani ison kasan heinäseipäitä ja yhden ison kärrinpyörän.

Sepäs olikin hyvä syy puuhata ulkona ja valmistella unelmien puutarhaani.

Tyhjästä on lähdetty...

Ja nyt on päästy jo tähän asti.

Kasvatuslaatikot löytävät paikkansa, maata on myllätty ja multaa ostettu. Nyt sitten asetellaan kangasta maan suojaksi ja asetellaan heinäseipäitä aitatolpiksi.

Heinäseipäistä väsäsin myös jo lyhtytelineen. 

Tuohon alapuolelle on tarkoitus asetella iso kasa kiviä ja ehkäpä jopa jokunen kukkanen. Lyhty asetellaan heti, kun saan päätettyä minkä niistä siihen laitan.

Loput 40 heinäseivästä asetellaankin sitten suojaseinäksi metsän reunaan, minne on tulossa nuotiopaikka.

Olkoon siis aurinko pilvessä vielä hetken aikaa ja antakoon vaikka lunta, mutta minä en lannistu! Kesä tulee meidän pihaan joka tapauksessa!

PIHAPÄIVÄKIRJA No.1

No niin, tästä se lähtee. Nimittäin kesä ja pihamaan kaamea mylläys!

Muutama kesä ollaan saatu viettää jo omakotitalossa ja pihalle on pulpahtanut patiota, katosta, leikkimökki ja paljon muuta pientä. Viime kesänä saatiin myös uusi katto pään päälle. 

Tänä kesänä ei tekeminen ainakaan vähene ja haaveissa on saada valmiiksi unelmien puutarha, pienimuotoinen "jalkapallokenttä" ja nuotiopaikka sekä etupiha tarvitsee kasvojen kohotusta. 

Tuleva parin viikon mittainen lomani on siis hyvin työntäyteinen, mutta omaksi iloksi kaikki ja valita en yhtään! 

Ennen loman alkua on myös tarkoitus saada aikaan mahdollisemman paljon, kelit eivät ole ollut täällä itäisessä Suomessa toistaiseksi kovinkaan suotuisat, mutta tänään tein töitä hikihatussa! 

Pois alta lumikasat, täältä mä tuun!

Pation ja kukkapenkin välissä on mieheni mielestä raivostuttava nurmi alue, jota on kuulema hankala hoitaa. No mitäpä en tikisi mieheni puolesta. (Heh) 

Aion siis helpottaa mieheni työtaakkaa ja täytän tämän välikön kukkapenkillä ja liuskekivi polulla. 

Ja nyt sitten tarvitsette hieman mielikuvitusta. 

Tuo lumikasa on siis tuleva kukkapenkki ja polku laitettiin tänään alulle. Kylläpä nyt on mukavampi nurmea ajella.

Ja koska oli mukavasti vielä aikaa, niin...

Pistin kädet töihin!

Nuotiopaikalle on tarkoitus laittaa pation lisäksi soritus ja jo ennestään oppineena voin sanoa, että maisemointikangas ei riitä pitämään pirullisia voikukkia poissa poluilta! Fiksumpana siis käännän maan nurin ja käytän nyt mansikkamaakangasta. 

Tuohon se tulee, metsän reunaan, minne mukavasti ilta aurinkokin paistaa.

Ja tänään sain sen tähän asti.

Työtä siis riittää, mutta onhan minulla koko kesä aikaa. 

TYTÖN HUONEEN MUUTOS! OSA 2

Tytön huoneen muutos aloitettiin jo jokunen tovi sitten. Pieniä hidasteita ollut havaittavissa ja ne ovat työt ja aloittamisen hankaluus. Ehkäpä jopa laiskuus, vaikkakin vihaan koko sanaa. 

Mutta niin tai näin, olen edistynyt projektissani taas hitusen eteenpäin.

Halusin tytölle tulevaisuutta ajatellen lisää hyllytilaa sekä kirjoituspöydän. 

Tälläiseen ratkaisuun päädyin. 

Erittäin helppo toteuttaa, helppo muokata ajan saatossa ja mikä ihaninta, HALPA! 

Bilteman hyllykiskot, hyllynkannattimet ja liimalevyt... siitä aloitettiin...

Kiskot seinään ja pientä mallausta.

Sen jälkeen hyllylevyihin maalia pintaan...

Siinä samalla päätin maalata pinnatuolin samalla maalilla, kuin yhden seinistä.

Sitten vain asettelemaan tavaroita paikalleen. 

Tavaroita asetellassa hoksasin, että tarvittaessahan voin lisätä hyllylevyjä yhden jos toisenkin. Vaikka sitä mukaa, kun tytön tavara määrä kasvaa. 

Pöydän korkeutta voi myös säätää tytön kasvaessa. Nyt se on mitattu kolme vuotiaalle juuri passeliksi.

Vielä puuttuu muutama taulu seinältä ja sitten päästäänkin perhosten tekoon. Tai siis mies pääsee, koska se on niin hyvä siinä...

LAPSILLE AARREJAHTI

Luksusta elämään, koko perheen voimin!

Harvoin saan nauttia sellaisesta hienoudesta, kun vapaa viikonloppu. Teen töitä siis ravintolassa ja yleensä viikonloput menee töissä joko päivisin tai öisin. 

Nämä harvat viikonloppu vapaat suunnitellaankin sitten oikein huolella. Välillä pyrin järjestämään aikaa vain mieheni kanssa, mutta nyt lapset saivat vallan!

Lapset saivat siis suunnitella jo ennakkoon, mitä viikonloppuna tehdään. Ruokailuista lähtien.

Hienosti suunniteltu vai mitä?

Aarrejahdin suunnittelusta vastuun kannoin minä. Tukea runoilleni sain myös työkavereiltani, joiden mielikuvitus on mitä mahtavin! Miehenikin yritti kyllä hienosti auttaa, mutta kun runosuoni alkaa sykkimään niin ei siinä kauheasti jäänyt miehen sanoille tilaa.

Tulostin netistä myös pääsiäismunien kuvia, joiden taakse sitten vihjeet liimattiin kiinni.

Ja pääsiäismunathan täytyi tietysti värittää hienosti. (Heh) ihan itse!

Aarrejahti alkaa sohvalta, jossa lapset saavat ensimmäisen vihjeen. Vihjeissä seikkailee tipu, joka on välillä joutunut hankaliinkin tilanteisiin. 

Ja tästä se lähtee...

* Kun munasta kuoriutui tipunen tää,

Ei homman nimestä epäilystä jää.

Nyt pidetään pääsiäinen mahti 

ja alkaa voi munajahti!

Etsikää yhdessä ensimmäinen rasti,

Siellä on lahjapusseja iso lasti.*

Ensimmäinen vihje ohjaa siis yläkertaan ja äidin hyllylle, joka pursuaa lahjakasseja.

Sieltä sitten...

*Ohho, nyt on tipulla varpaat jäässä,

ihan niin kuin isillä joka säässä.

Täältä varpaat saa helpotusta,

"Ai kuinka lämmittä" pääsi isin suusta.*

Alakertaan ja tossukorille...

Seuraavaksi paikkaan, josta poika on super ylpeä. Hän sai joululahjaksi oman työkalupakin, aivan oikeilla työkaluilla! Kovasti odottaa, että pääsee rakennus puuhiin ja onkin suunnitellut jo hienon linnunpöntön. 

*Tipu huokaa huolissaa,

Ei oo omaa kotia ollenkaan.

Mistähän löytäisi vasaran,

jolla tehdä edes pöntön hataran?

Olisinpas lintu iloinen,

jos saisin pesän pehmoisen.*

Seuraava vihje ei tarvitse selvennyksiä.

*Huh huh mikä haju,

tipulta taitaa nyt lähteä taju!

Kukahan on tänne laskenut kaasut?

Voi me tyttö raasut!

Täällä kaikille oman rauhan sois,

mutta tipu vaan tahtoisi jo pois!*

Matka jatkuu biljardi pöydän luo...

*Ohho, tipu on nyt verkkoon juuttunut

ja siitäpä sitten suuttunut

ja lähes mustaksi muuttunut.

Ota keppi ja pallo valkoinen,

mutta muista olla varovainen!

Auta tipu pulasta,

nappaa kiinni vaikka selkäsulasta.*

Seuraava paikka vaatiikin suuresti rohkeutta!

*Hei tipu, mitä oikein teet?

Mietippä nyt mihin oikein meet!

Tule heti pois sieltä!

Ei tässä solmussa ole mitään mieltä.

Kohta äiti sulle varmasti suuttuu,

jos lankaleriä sieltä yhtään puuttuu.*

Tipu on ollut uskalias, sukeltaessaan äidin lankalaatikkoon, mutta kuinkahan lasten käy?

Seuraavalla etapilla saattaakin sitten joutua töihin.

*Voi ei, tipulla on sulat kastunut,

Se väärästä luukusta on sisään astunut.

Kukahan nyt auttaa koneen purkamaan?

Ja tipun sieltä pois pelastamaan.*

Sitten ravataankin taas ylös.... jokohan alkaa väsyttää...

*ssshhh... Tipu nukkuu,

Tutussa sängyssä isikin kukkuu.

On tipulla päiväuni aika,

mutta onkohan tämä vain äidin tyynyn taika?*

Meillä pyritään rauhoittumaan saunassa käydessä, niin hyvin kuin se vaan on mahdollista. Saas nähdä, kuinka hyvin lapset muistaa, mitä on toitotettu useamman kerran.

*Tämäpä on piilopaikka verraton,

täällä tipulla lämmin on.

On tipunkin aika rauhoittua

ja aivan hiljaa paikallaan istua.*

Ja vielä viimeinen etappi...

*Nyt on tipulla jo järki jäässä,

ehkä loppu häämöttää viimeisen paikan päässä.

Tähän koko perhe käy istumaan,

kun yhdessä aletaan wiitä pelaamaan.

Mutta näetköhän tipua selvästi,

vai onkohan se paennut piiloon kuin pölvästi?*

Nuorimmaisen päiväuni aika alkaa olla loppumaisillaan ja sitten päästäänkin näkemään, onnistuiko äiti loruilemaan mallikkaasti vai tulikohan matkasta pitkä ja hankala. 

Jokaisen vihjeen luona on piilossa myös yllätys herkku. Ja molemmille omat tietenkin, jottei hauskan pito pääty kinasteluun saaliin jaosta.

Eikä pääsiäinen ole vain suklaata ja herkkuja, onhan se myös lisää suklaata ja paljon herkkuja! Virpojat voivat tulla, täällä ollaan valmiina ja palkaksi saa aina vaan lisää suklaata ja superisti herkkuja!

Oikein hyvää pääsiäisen aikaa kaikille! Syökää paljon suklaata! Ja mahdottomasti herkkuja!

"KÖYHÄN" NAISEN KIRJAINTAULU

Olen katsellut jo pitkään, kuinka kaikilla on niin ihania kirjaintauluja vähän joka puolella. 

Itselleni, "köyhälle" naiselle, tuollaisen yli 40€:n taulupohjan ostaminen tekee tiukkaa. Tai ei ehkä tekisi, jos jättäisi pois jotain muuta kuukauteen kuuluvaa, mutta valintoja tehdessä, mieluummin laitan tuon rahan vaikka lasten kanssa keilaukseen tai elokuviin. 

Siksipä päätin kokeilla jotain halvempaa vaihtoehtoa.

Kirpputorilta eurolla löytämäni muistitaulu, sai maalipinnan kaapista löytyneellä spraymaalilla ja kirjaimet löytyivät työpaikan vanhoista hinnastoista.

Joten tauluhan on lähes ilmainen.

Korkkipohjaiseen pintaan olikin hieman hankalampi painella kirjaimia paikalleen, siksipä otin avukseni kirurginveitsen, jolla tein alkuun viillot.

Lähes tulkoon suoria viivoja hakiessa, apuna toimi viivotin ja lyijykynä.

Tekstin päättäminen olikin sitten oma juttunsa.

Monenlaisia perus lausahduksia on netti pullollaan, mutta halusin jotakin hieman erikoisempaa ja henkilökohtaisempaa...

Mutta mistä aloittaisi...

Me rakastamme elokuvia!

Siitäpä sitten katselemaan leffahyllyämme, joka pursuaa satoja elokuvia. Hyllyä katsellessa, muistelin mahtavia leffa sitaatteja ja naureskelin muutamille vanhoille löydöille, joita en muistanut edes omistavani.

Eikä siinä, että muistaa hauskat, parhaat ja klassisimmat sitaatit, mutta kun en halunnut vain lätkäistä jotain tekstiä tauluun, syystä että pidämme elokuvista.

Löytyipä siis sitaatti, jota muokkaamalla helposti saatiinkin jo aivan uusi tarkoitus lausahdukselle.

I'm going to... joko raksuttaa?

Mikäpä sitaatti olisikaan kaikista klassikoista klassisin? Ja mikäpä elokuva olisi tätä hienompi?

No varmasti monikin, koska toista osaa näistä elokuvista en ole saanut katsottua loppuun ja kolmatta en ole uskaltanu edes aloittaa, koska pelkään nukahtavani alta viiden minuutin.

Mutta ensimmäinen osa on sentään huikea ja vaikka et kyseistä leffaa olisi koskaan nähnytkään, tämän sitaatin tietää kaikki!

Sitten siihen se oma pieni muokkaus ja...

Ainakin mieheni hieman naurahti tekstille ja varmisti vielä, että olihan nyt kyse hänen kosinnastaan? Heh, kyllä vain!

Hölmönä halusin varmistaa vielä: Huomasithan kummisetä viittauksen? 

Ja sain tyhjentävän: No sehän on ilmeinen! Täten voin todeta, että onnistuin siinä mitä hain. Jes!

Nyt kun vielä keksisi vessaan nasevan lausahduksen?

LYHDYN UUSI ILME

Tuossa taannoin käteeni tyrkättiin lyhty, joka oli hieman.... noh...

Onhan se oikeasti ihan nätti, mutta tylsä. Ja ymmärrän täysin saajaa, jonka mielestä lyhty ei ollut ihan näköisensä, sillä lyhdyn saaja ei ole tylsä, vaan ihanan kierolla tavalla mahtavan huikea, niinkuin moni muu elämässäni. Ja tylsä on tylsä! 

Päätinpä siis hieman muokata lyhdyn ulkomuotoa. Vähemmän tylsäksi. Enemmän on aina enemmän!

Ensin vain vähän suhuteltiin mustaa maalia pintaan...

Sitten etsin kirpparilta pienen taulunkehyksen, johon askartelin pahvin ja pienten kirjainten avulla tekstin.

Pysäyttävää, eikö totta? :)

Kuumaliimapyssy on muuten hieno vehe!

Ei ole tylsä enää!

Ja nuita pieniä kirjaimia jäi vielä... tiedänpä mitä teen seuraavaksi!