tiistai 2. toukokuuta 2017

PIHAPÄIVÄKIRJA No.1

No niin, tästä se lähtee. Nimittäin kesä ja pihamaan kaamea mylläys!

Muutama kesä ollaan saatu viettää jo omakotitalossa ja pihalle on pulpahtanut patiota, katosta, leikkimökki ja paljon muuta pientä. Viime kesänä saatiin myös uusi katto pään päälle. 

Tänä kesänä ei tekeminen ainakaan vähene ja haaveissa on saada valmiiksi unelmien puutarha, pienimuotoinen "jalkapallokenttä" ja nuotiopaikka sekä etupiha tarvitsee kasvojen kohotusta. 
Tuleva parin viikon mittainen lomani on siis hyvin työntäyteinen, mutta omaksi iloksi kaikki ja valita en yhtään! 

Ennen loman alkua on myös tarkoitus saada aikaan mahdollisemman paljon, kelit eivät ole ollut täällä itäisessä Suomessa toistaiseksi kovinkaan suotuisat, mutta tänään tein töitä hikihatussa! 

Pois alta lumikasat, täältä mä tuun!

Pation ja kukkapenkin välissä on mieheni mielestä raivostuttava nurmi alue, jota on kuulema hankala hoitaa. No mitäpä en tikisi mieheni puolesta. (Heh) 
Aion siis helpottaa mieheni työtaakkaa ja täytän tämän välikön kukkapenkillä ja liuskekivi polulla. 

Ja nyt sitten tarvitsette hieman mielikuvitusta. 




Tuo lumikasa on siis tuleva kukkapenkki ja polku laitettiin tänään alulle. Kylläpä nyt on mukavampi nurmea ajella.

Ja koska oli mukavasti vielä aikaa, niin...


Pistin kädet töihin!

Nuotiopaikalle on tarkoitus laittaa pation lisäksi soritus ja jo ennestään oppineena voin sanoa, että maisemointikangas ei riitä pitämään pirullisia voikukkia poissa poluilta! Fiksumpana siis käännän maan nurin ja käytän nyt mansikkamaakangasta. 


Tuohon se tulee, metsän reunaan, minne mukavasti ilta aurinkokin paistaa.

Ja tänään sain sen tähän asti.


Työtä siis riittää, mutta onhan minulla koko kesä aikaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

mitäs tykkäät?